Kriisi parisuhteessa sai Kyösti ja Terttu Ihalaisen hakemaan apua. Avioliittoleirillä tunteille löytyi vihdoin nimet.
”Eipä arvannut millaiseen hukkalaumaan sotkeutui”, nauraa kuopiolainen Kyösti Ihalainen, 74, vaimolleen Tertulle, 76, kun he muistelevat vuosikymmenten takaista ensimmäistä vierailuaan pääsiäisenä miehen kotiin Lieksaan. Kyösti on 10 sisaruksen lauman vanhin.
Nuoret tapasivat toisensa tammikuussa 1970, naimisiin mentiin seuraavana vuonna, ja perheeseen syntyi kaksi poikaa.
”Arki oli työntäyteistä ja köyhää. Taloa alettiin rakentaa, työmaalta ostetusta tiilikasasta se lähti”, muistelee Kyösti. He asuvat edelleenkin Julkulaan rakentamassaan talossaan.
”Se oli sellaista selviämistä, niin arjessa kuin parisuhteessakin”, Kyösti muistelee.
”Kun lapsuuden perheet ovat olleet vähäpuheisia, eikä tunteista olla ikinä puhuttu, niin on siinä ollut opetteleminen.”
Ihalaiset muistelevat, että jos jotain kärhämää tuli aikoinaan pariskunnan välille, ei sitä osattu alkaa edes selvittää. Ärtymykset ja surut painettiin maton alle. Puhumattomuus kerrytti möykkyä molempien mieleen.
Solmut lähtivät aukeaman avioliittoleirillä
Vuonna 2010 parisuhteeseen tullut kriisi laittoi hakemaan apua. Kyösti oli aloitteen tekijä.
”Työkaverini kertoi olleensa Pieksämäen avioliittoleirillä ja kehui sitä kovasti. Se oli pelastanut heidän avioliittoonsa. Silloin ajattelin, että jospa siitä olisi apua meillekin.”
”Ja siellähän oli hyvä olla”, Terttu hymyilee.
Ensimmäistä kertaa pariskunta puhui asioista suoraan ja kertoi toisilleen, miltä tuntuu ja mitä ajattelee.
Tunteet ovat saaneet vuosien mittaan nimiä.
”Sain minä siellä ryhmässä sanottua edes jotain. Olen kova jännittäjä, ja minulla menee aikaa, että pääsen juttuun mukaan”, nauraa Kyösti.
”Mietittiin, että miksi ei aikaisemmin lähdetty jo hakemaan apua.”
Kyösti ihasteli, miten leirillä oli ollut nuoria pariskuntia pienten lastensa kanssa.
”Että he osasivat aloittaa parisuhteen hoitamisen jo alussa”, Terttu kertoo.
Tunteet ovat saaneet vuosien mittaan nimiä, ja molemmille on tullut uskallusta sanoa omia tarpeitaan. Ihalaiset ovat tavanneet perhetyöntekijää ja käyneet avioliittokursseilla ja -tapahtumissa.
Huumori auttaa vaikeiden aiheiden käsittelyssä
Nykyään perheessä puhutaan asiat ääneen. Elämä on tullut avoimemmaksi. Kyösti kehuu, miten Terttu osaa sanoittaa ajatuksiaan. Hän tulee puhumisen oppimisessa hieman perässä. Huumorilla on tärkeä osa asioiden selvittelyssä.
”Terttu tarttuu usein huumorilla johonkin vaikeaa aiheeseen. Joskus se myös tuntuu kipeältä, vaikka usein nauru laukaiseekin tilanteen.”
Elämässä on rohkeutta.
”Myös läheisyydestä ja seksistä on mahdollista tänä päivänä keskustella”, Kyösti toteaa.
Muutama vuosi sitten Terttu sairastui vakavasti syöpään. Leikkauksen yhteydessä tulleessa komplikaatiossa oli kysymys elämästä ja kuolemasta.
”Olemme kiitollisia, että meillä on vielä toisemme. Aika usealta meidän ikäiseltä on jo puoliso kuollut.”
”Joskus tuntuu, että elämän paras aika on nyt”, nauraa Terttu.
”On kohdattu yhdessä niin paljon, ja päästy kaikessa eteenpäin. Elämässä on rohkeutta.”