Mooseksen ja Jumalan kohtaaminen Siinain vuorella osoittaa, että Jumala ei antaudu ihmisen hallintaan
Vanhan testamentin henkilöistä Mooseksella on ainutlaatuisen läheinen suhde Jumalan kanssa. Silti hänkin saa nähdä Jumalan vain selkäpuolelta.
Toisen Mooseksen kirjan luvussa 33 kuvataan erikoista tilannetta. Ollaan Siinain vuorella. Egyptistä paenneen Israelin kansan johtaja Mooses on saanut Jumalalta kymmenen käskyä sisältävät liitontaulut.
Kansa on kuitenkin ryhtynyt palvomaan kultaista sonnia, mistä Jumala vihastuu. Mooses anelee, ettei Jumala hylkäisi kansaansa, ja esittää lopulta pyynnön saada nähdä Jumalan kunnian.
Jumala vastaa, että hän antaa kirkkautensa kulkea Mooseksen ohi, mutta hänen kasvojaan yksikään ihminen ei voi nähdä. Jumala käskee Mooseksen piiloon kallionkoloon ja suojaa häntä kädellään ohi kulkiessaan. Mooses saa katsella Jumalaa takaa päin.
”Puhuttelevaa on läheisyyden ja etäisyyden yhtäaikaisuus. Jumala tulee lähelle, on tunnistettavissa ja antautuu kommunikaatioon, mutta paljastaa itseään sen verran kuin ihminen voi kestää”, sanoo Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen Helsingin yliopistosta.
Kaksi tulkintaa Mooseksesta
Lukijaa hämmentää kertomuksessa se, että juuri edellä on kuvattu, kuinka Jumala puhuu pyhäkköteltassa Moosekselle ”kasvoista kasvoihin, niin kuin ihminen puhuu toiselle ihmiselle”.
Miksi Mooses ei nyt äkkiä saakaan nähdä Jumalan kasvoja?
”Kertomus on koottu kirjalliseen muotoon pitkän ajan kuluessa. Tässä on kaksi tulkintaa Mooseksesta. Toinen korostaa Mooseksen erikoisasemaa, toinen osoittaa, ettei Mooseskaan ole semmoinen stara, että saisi olla kaverisuhteessa Jumalan kanssa”, Nissinen arvioi.
Hänen mielestään Raamatun hämmentäviä kohtia ei tarvitse ratkaista. Hän ihmettelee ihannetta, jonka mukaan Raamatun tulisi olla kaikessa harmoninen kirja.
Raamatun hämmentäviä kohtia ei tarvitse ratkaista.
”Minusta ei tarvitse antautua akrobaattitemppuihin, joilla kaikki ristiriidat selitetään pois ja sitten huokaistaan helpotuksesta.”
Nissisen mukaan on tärkeää huomata se, että Raamatun kirjoja tulee lukea ennen muuta kertomuksina, joilla on jokin tärkeä sanoma.
”Tämäkään kohta ei ole historiallinen raportti, vaan kertomus, jolla on teologinen viesti.”
Jumalan armahdus ei riipu ihmisestä
Nissiselle kertomuksen sanoma tiivistyy yhteen lauseeseen. Jumala sanoo Moosekselle: ”Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon.”
”Se ei tarkoita, että Jumala armahtaa kenet sattuu, vaan kenet tahtoo. Ihmisellä ei ole tässä äänioikeutta, eikä Jumala kaipaa neuvoja.”
Kertomus muistuttaa Nissisen mielestä, että ihminen ei ota Jumalaa haltuun millään tavalla, ei verbaalisesti eikä omalla vallankäytöllään.
”Monesti uskonnolliset vallankäyttäjät ilmoittavat, että Jumala sanoo jotakin. Oikeasti ollaankin piilossa Jumalan selän takana, huudellaan sieltä ja annetaan vaikutelma, että Jumalahan se tässä oikeasti huutelee.”
Vanhassa testamentissa suora kommunikaatio Jumalan ja ihmisen välillä on harvinaista ja lähtökohtaisesti pelottavaa. Uudessa testamentissa puolestaan Jeesuksessa ihmiseksi tullut Jumala muuttaa kaiken.
”Tästä näkökulmasta Jumalan kasvot ovat tulleet näkyviksi Kristuksessa, ja nyt Kristuksen kasvot nähdään lähimmäisissä. Jumala pysyy silti ihmisen hallintavallan ulkopuolella, kuten Mooseksenkin kohdalla.”