kaksi keski-ikäistä, silmälasipäistä naista hymyilee istuessaan seinän edessä. Ikkunaan heijastuu lintuja
Kuva: Tuija Hyttinen

Peruskoulu on edelleen merkittävä tasa-arvon mahdollistaja – siihen kannattaa satsata

Koronakevät 2020 on avannut näkyviin uusia asioita, joiden oppeja eivät tiimivalmentajat Päivi Rimpiläinen ja Tuula Koivukangas soisi hukattavan uuden normaalinkaan aikana. He toivovat, että yksilöllisempi valinta opetuksen järjestämisessä voisi toteutua.

Kun takana on kymmenen viikkoa etäopetusta ja taas on palattu lähiopetukseen juuri ennen kesälomia, koulujen arki on ollut todella myllerryksessä.

”Tutkimus ja käytäntö ovat osoittaneet, että mitä yhteisöllisempi työyhteisö on, sitä nopeammin ja paremmin se sopeutuu muutokseen.”

Tämän asian hyväksi tiimivalmentajat Päivi Rimpiläinen ja Tuula Koivukangas tiiminsä kanssa tekevät Parasta ennen -hankkeessa työtä Pohjois-Savon alueella. Hanke on suunnattu perusopetuksen kouluille ja siinä kehitetään juuri yhteisöllistä toimintakulttuuria.

Mitä yhteisöllisempi työyhteisö on, sitä paremmin se sopeutuu muutokseen. Tämä on totta myös kouluissa.

”Opettajat ja koko koulujen monitoimijainen työyhteisö ovat joutuneet nopeasti uuden eteen. Kouluilla on hyvin erilaisia valmiuksia keskenään tilanteessa, jossa vaaditaan sopeutumista muutokseen. Niin kuin yksilöt, myös yhteisöt ovat erilaisia joustavuudessaan ja muutosvalmiudessaan – niin kuin kaikessa muussakin”, Tuula Koivukangas kuvaa.

”Tässä muutoksessa tiimi on aina vahvempi kuin se, joka joutuu ratkaisemaan ongelmat yksin.”

Toinen lähtee liikkeelle satasella, toinen kukonaskelin

Jokainen yksilö ja jokainen tiimi kykenee oppimaan. Valmentajat eivät halua puhua muutosvastarinnasta sillä sanalla.

”Emme käytä muutosvastarinta-sanaa. Sen alla on aina tarpeita, jotka eivät tule kuulluksi. Kun ne tulevat kuulluiksi ja ihminen nähdyksi, prosessi pääsee liikkeelle. Toinen lähtee liikkeelle satasella, toinen ottaa pienen kukonaskeleen, mutta liikkeelle on lähdetty ja kiinnittyminen visioon alkaa”, Päivi Rimpiläinen kertoo.

Muutosvastarinta ei ole hyvä sana. Sen alla on aina tarpeita, jotka pitää kuulla ja nähdä, vasta sitten voi muutos alkaa.

Oppimisen malli perustuu siihen, että systeemi muuttuu ja säteilee aina vain laajemmalle. Hankkeen valmentajat ohjaavat ensin koulun valitsemaa monitoimijaista hanketiimiä, joka valmentaa kouluissa työyhteisöä eli tiimioppimista tapahtuu yhteisöissä kahdella tasolla.

Monitoimijuus tiimissä tukee Koivukankaan mukaan yhteisön kehittymistä vahvasti sikälikin, että siinä tulee luonnostaan useita näkökulmia tarkasteltavana oleviin asioihin. Kuraattori katsoo asioita toisesta vinkkelistä kuin liikunnanopettaja, ja sosiaalityöntekijä eri suunnasta kuin rehtori.

Eri taustoista tulevat lapset saavat tasavertaisia kohtaamisia koulussa

Peruskoululla on edelleen huikeat mahdollisuudet vaikuttaa lapsen elämään ja mahdollisuuksiin tulevaisuutta ajatellen.

”Tällaisena aikana, kun perheiden eriarvoisuus kaikilla mittareilla kasvaa ja lasten lähtökohtatilanteet kodeissa ovat hyvin erilaisia, on erityisen merkittävää kiinnittää huomiota peruskouluun. Siellä on mahdollisuus todelliseen tasa-arvoon. Peruskoulussa voi jokainen lapsi ja nuori taustasta riippumatta tulla kohdatuksi rakentavassa vuorovaikutuksessa ja saada eväitä ihmisenä kasvamiseen”, Rimpiläinen sanoo.

Nyt kun perheiden eriarvoisuus on kasvanut, peruskoulun merkitys on entisestään korostunut. Siellä voi kohdata jokaisen oppilaan.

Opettajat ovat perinteisesti tehneet yksin työtä, eli tiimityö on erityisen innovatiivista koulumaailmassa.

Valmentajat käyttävät vuoden kestävässä valmennuksessaan viiden kerran ohjelmaa, viiden polun mallia.

”Yleensä prosessi sisäistyy ja muutos muuttuu pysyvämmäksi toimintamalliksi neljännen kokoontumiskerran kohdalla”, kuvaa Päivi Rimpiläinen.

Jokaista kertaa varten valmistaudutaan ennakkoon lukemalla teemaan liittyvää kirjallisuutta.

Minä opin, me opimme, ja se kertautuu kehämäisesti aina uudestaan.

”Meillä ei ole ennalta lukittua ohjelmaa vaan rakennamme luettavan ja yhteisen toiminnan siten, että se nousee kyseisen tiimin itse laatimasta visiosta. Kirjallisuus voi olla pedagogiikkaa, organisaatiopsykologiaa, sosiaalipsykologiaa, mitä vain, mikä meistä tukee juuri sen tiimin tarpeita ja tavoitteita. Hankkeen ydinnäkökulma on luonnollisesti pedagoginen, kun kouluissa toimitaan”, kertoo Tuula Koivukangas.

Parasta ennen –hanke korostaa oppimista: minä opin, me opimme. Hanke on saanut valtakunnallista julkisuutta muun muassa Educa-messuilla opetushallituksen palkitsemana innovatiivisena ja vaikuttavana hankkeena.

Jokainen prosessi ja jokainen yhteisö on erilainen

Jokainen prosessi on erilainen. Yhteistä on kuitenkin muutama asia: dialogisuus osallistaa jokaisen ja yhteinen keskustelu antaa ääntä hiljaisemmillekin. Prosessi myös etenee tiettyjen lainalaisuuksien mukaan. Yhteistä on esimerkiksi se, että hanketiimi etenee nopeammin kuin se työyhteisö, jossa hanketiimin jäsenet toimivat samaa dialogista työtapaa noudattaen.  

”Joustavuus on sidoksissa suoraan siihen, että työntekijä tuntee vahvaa osallisuutta ja sitoutuu sitä kautta.”

Erityisen tärkeää on se, että jokainen työntekijä tulee nähdyksi ja kuulluksi tapaamistilanteissa.

Juuri tunnetason kohtaaminen on merkityksellistä. Olemme kaikki ihmisiä ja jokainen haluaa tulla nähdyksi.

”Haluan painottaa, että juuri todellinen tunnetason kohtaaminen on merkityksellistä. Ihmisyys on meissä jokaisessa olennaista, ja jokainen meistä haluaa tulla kohdatuksi tunteineen ja tarpeineen”, Päivi Rimpiläinen sanoo.

Hienoja käytännön palautteita työn vaikuttavuudesta ja muutoksen pysyvyydestä kuulee esimerkiksi sellaisista tilanteista, joissa koulun tilaa aletaan jo suunnitteluvaiheessa miettiä siitä näkökulmasta, että dialogi arjessa jatkuu ja mahdollistuu.

Tiimioppimisen malli toimii – dialogi tulee arkeen

”Minua hiljaa hykerrytti, kun kuulin, miten erään hankekoulumme rehtori oli toiminut kuultuaan koronamuutoksista. Hän osallisti etäyhteyksien kautta koulun moniammatilliset tiimit kolmeen ryhmään, jotka pohtivat, miten ratkaista tämä ongelma, jota toisaalta määrittää opetushallitus ja toisaalta valtiovalta. Tiimioppimisen malli toimii!” kertoo Päivi Rimpiläinen.  

Koronakevät on antanut myös havaintoja, joiden oivalluksia ei toivoisi hukattavan.

On huomattu, että joillakin oppilailla oppiminen on huomattavasti parantunut etäopetuksessa – voisiko jatkossa olla yksilöllisempiä opetusmalleja?

”On huomattu, että joillakin oppilailla oppiminen on huomattavasti parantunut etäopetuksessa. Soisimmekin, että tulevaisuuden koulu voisi mahdollistaa oppilaille nykyistä yksilöllisempiä ratkaisuita myös koronanjälkeisessä ajassa”, valmentajat visioivat.

”Toinen merkittävä asia, joka poikkeusoloissa on kirkastunut, on inhimillisyyden vahvistuminen. Moni opettaja, moni aikuinen on havahtunut, että kaikkein merkittävintä on kuitenkin olla turvallinen, välittävä aikuinen lapsen rinnalla. Tärkeintä on olla inhimillinen, välittävä ihminen toiselle ihmiselle.”

Valtakunnallista tunnustusta saanut, peruskouluja kehittävä Parasta ennen -hanke kehittää yhteisöllistä toimintakulttuuria. Valmentajat Päivi Rimpiläinen ja Tuula Koivukangas uskovat peruskoulun mahdollisuuksiin tulevaisuudessakin. :