Petteri Taalas istumassa ulkona taustallaan kesäistä luontoa.
”Meillä on muutamia vuosikymmeniä aikaa tehdä ilmaston kannalta hyviä muutoksia – niiden kaikkien ei tarvitse tapahtua heti ensi vuonna”, Petteri Taalas tähdentää. Kuva: Tuija Hyttinen

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas: ”Ilmastonmuutos on tosiasia – mutta ei maailmanloppu”

Kenellekään ei varmasti ole jäänyt vieraaksi termi ilmastonmuutos. Se on vuosikausien ajan komeillut eri tiedostusvälineiden kärkiuutisissa ja sen tiimoilta käydään, välillä kovin kiihkeääkin, keskustelua.

Viime kesän helleputki sai monet suomalaiset tuumaamaan, että tätä se ilmastonmuutos nyt sitten on. Viileä kevät puolestaan on ollut omiaan vahvistamaan päinvastaisia mielipiteitä.

”Ilmastotutkimus katsoo asioita kymmenien vuosien skaalalla ja siinä on nähtävissä selkeä trendi. Esimerkiksi viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana on menty reippaasti ylöspäin maapallon keskimääräisessä lämpötilassa ja kasvihuonekaasujen päästömäärissä”, Petteri Taalas selvittää.

”Yksittäisinä vuosina voidaan rikkoa erilaisia ennätyksiä suuntaan jos toiseenkin, vaikkapa sademäärissä tai lämpötiloissa. Yhden vuoden perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä päätelmiä. Sääilmiöissä on aina ollut luontaista vaihtelua ja tulee olemaan jatkossakin.”

Helleputkia ja rankkasateita tullaan kokemaan entistä enemmän

Ilmastonmuutos tarkoittaa, että sään ääri-ilmiöt ovat kasvussa.

”Tulemme yhä enemmän kokemaan pitkiä ja kovia hellejaksoja, samaten rankkasateita ja tulvia. Mutta kyllä pakkastalviakin on vielä luvassa, ne eivät ole tyystin katoamassa.”

Sään ääri-ilmiöillä on monenlaisia seurauksia ihmisten elämään.

”On selvää, että jos osassa maapalloa esimerkiksi kuivuus lisääntyy, sillä on valtavia vaikutuksia niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin.”

Taalaksen mukaan tästä on yhtenä esimerkkinä kymmenisen vuotta sitten Pohjois-Afrikassa koettu ”arabikevät”. 

Sään ääri-ilmiöillä on monenlaisia seurauksia.

”Tuolloin alueella kärsittiin kovasta kuivuudesta, mikä johti ruokatuotannon vaikeutumiseen ja sen myötä hintojen nousuun. Tilanne eskaloitui poliittiseksi kriisiksi ja levottomuuksiksi.”

Pahimmillaan sääolojen voimakas muuttuminen voi johtaa ilmastopakolaisuuteen. Tietyillä alueilla elinolosuhteet käyvät niin mahdottomiksi, että on pakko yrittää hakeutua muualle.

”Jo tällä hetkellä maailmassa on arviolta noin 40 miljoonaa ilmastopakolaista.”

Ilmaston tilanne ei ole toivoton

Ilmastonmuutoksesta uutisoidaan herkästi kovin toivottomaan sävyyn ja annetaan ymmärtää, ettei mitään ole tehtävissä lopullisen katastrofin estämiseksi. Taalas lyö kuitenkin jarrua synkeimmille visioille.

”Mitkään laskelmat eivät tue oletusta, että maailma olisi tuhoutumassa ilmastonmuutoksen takia. Haittavaikutuksia toki on tulossa ja ne lisääntyvät, jos mitään ei tehdä.”

”Pahin skenaario näytti jossain vaiheessa, että ilmaston lämpeneminen voisi yltää viiden celsiusasteen hujakoille. Se ei ole toteutumassa, sillä kehitystä on onnistuttu kääntämään suotuisampaan suuntaan ja tällä hetkellä tuleva lämpeneminen on 3,0–2,5 asteen luokkaa. Tavoite olisi 1,5 astetta, mutta sen eteen pitäisi tehdä vielä paljon töitä.”

Metsiä raivataan pelloiksi.

Suurin syypää ilmaston lämpenemiselle on fossiilisten polttoaineiden käyttö, ja toiseksi tärkein metsien hakkuut trooppisilla alueilla.

”Fossiiliset polttoaineet tuottavat hiilidioksidipäästöjä, jotka viipyvät ilmakehässä satoja vuosia, ja juuri se on ongelmallista.”

”Metsiä puolestaan raivataan pelloiksi, joilla kasvatetaan karjalle rehua. Metsät saavat väistyä myös palmuöljyplantaasien tieltä. Maapallo kuitenkin tarvitsee metsiä sitomaan hiilidioksidia.”

Lentoliikenne on pieni pahis ilmastonmuutoksessa

Taalas toteaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jo tapahtunut hyvää kehitystä.

”Tällä hetkellä 32 maata on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään. Suomi esimerkiksi on onnistunut viimeisen viidentoista vuoden aikana vähentämään päästöjään 36 prosenttia.”

”Jotta tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa, tulisi Kiinan ja Intian tapaisten suurten, hiilivoimaa käyttävien maiden sitoutua vahvemmin mukaan ilmastotalkoisiin.”

Kyse on suuresta asiasta, mutta myös yksittäinen ihminen voi kantaa kortensa kekoon.

”Liikkumisessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää sähköautoa tai pyörää. Asumisessa voisi pyrkiä panostamaan hyvään eristämiseen sekä maalämmön ja ilmalämpöpumppujen käyttöön.”

Myös yksittäinen ihminen voi kantaa kortensa kekoon.

”Myös kasvisruuan suosiminen on ilmastoteko. Sen suhteen ei toki tarvitse heittäytyä fanaattiseksi ja hylätä lihaa kokonaan. Olisi kuitenkin suotuisaa lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossa.”

Erityisen paljon viime vuosina on syytelty lentomatkailua ja pidetty sitä varsin tuhoisana ilmastolle. Taalas ei syytöksiä täysin allekirjoita.

”Lentomatkailu on itse asiassa aika pieni pahis koko tässä kuviossa. Kansainvälinen lento- ja laivaliikenne tuottavat yhteensä vain kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, ja nekin ovat kompensoitavissa nykyisillä hiilinieluilla.”  

Ovatko ilmastonmuutoksen hillintä ja talouskasvu ristiriidassa?

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja talouskasvu asetetaan monissa yhteyksissä hanakasti vastakkain. Taalaksen mukaan ne eivät ole toisensa pois sulkevia asioita.

”Tilastot osoittavat, että useat päästöjään vähentäneet maat ovat onnistuneet ylläpitämään myös talouskasvuaan.”

Taalas huomauttaa, että vaihtoehtoisiin energiamuotoihin siirtyminen on luonut paljon uusia innovaatioita ja niiden myötä bisnesmahdollisuuksia.

”Esimerkiksi Teslan sähköautot ovat varsinainen menestys, ja Kiina tekee hyvää bisnestä aurinko- ja tuulienergian saralla.” 

Petteri Taalas

  • Meteorologi ja YK:n Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri kausilla 2016–19 ja 2020–23.
  • Toiminut aikaisemmin myös Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana.
  • Itä-Suomen yliopiston hallituksen puheenjohtaja 2009–2015.
  • Vihittiin kunniatohtoriksi Itä-Suomen yliopiston promootiossa kesäkuussa 2022.