Joulu on juhla töissäkin
Yksi pelastaa onnettomuuteen joutuneen, toinen elvyttää hengestään taistelevan, kolmas auttaa maailmaan uuden elämän. Jouluyönä on kysymys elämästä ja kuolemasta – ja juhlasta.rn
Kuin paimenet kedollaan ja enkelit viestintätehtävässään monet ovat jouluna töissä. Työn perustehtävät on hoidettava, mutta mukaan mahtuu myös joulun erityinen luonne.
Paloasemalla tuoksuu kinkku
Pelastuslaitoksella ollaan auttamisvalmiudessa vuoden jokaisena päivänä. Ensihoitajalle ja pelastajalle joka neljäs päivä on työpäivä ja työvuoro kestää 24 tuntia.
”Täällä Kuopion pääasemalla Neulamäessä meitä on noin 24 vuorossaan”, ensihoitaja Henna Rautiainen kertoo.
Niin joulukuun 24. päivä kuin jokainen aamu asemalla alkaa tarkistuksilla: jokainen ensihoitaja ja pelastaja tarkistaa, että ambulanssit ja paloautot ovat toimintavalmiina ja varusteltuina.
”Aattoaamuna siivotaan asema. Jo aiemmin koristelemme työpaikan yhdessä”, pelastaja Timo Soininen kertoo paloaseman jouluvalmisteluista.
Joulumieli tulee valmisteluista ja yhdessäolosta.
”Pari vuotta sitten sain tilata asemalle kuusen. Tilasin viisimetrisen. Se oli niin iso, että ei mahtunut ovesta sisälle”, Soininen nauraa.
Jouluna asemallakin tuoksuu kinkku. Aatonaaton vuoro paistaa kinkun valmiiksi. Yhdessä paistetaan joulutorttuja ja yhteiseen pöytään tuodaan suklaata. Sitten voi rauhoittua tunnelmaan.
”Joulumieli tulee valmisteluista ja yhdessäolosta. Työporukka on kuin toinen perhe”, Timo Soininen sanoo.
”Olemme tiivis työyhteisö, ja meillä on hyvä tunnelma. Jouluna on mukava olla töissä”, Henna Rautiainen jatkaa.
Kun kiire katkeaa
Rautiaisella ja Soinisella on 10 vuoden kokemus pelastusalalta.
”Osa työn suolaa on se, kun ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Sairaskohtaus tai tapaturma ei kysy päivää. Juhlapyhinä tapaturmat valitettavasti lisääntyvät alkoholinkäytön myötä”, Henna Rautiainen sanoo.
Timo Soininen hiljentyy muistelemaan erästä joulun työtehtävää, jossa elvytystilanteen jälkeen oli aikaa pysähtyä asianomaisten kodissa tavallista pidempään. Se tuntui erityiseltä.
Joulun aikaan pelastuslaitoksen hälytystehtävillä korostuu yksinäisyys.
”Usein joulun tehtävissä on enemmän paikalla omaisia. Ihmisten tunteet ovat erilaisia ja kohtaamiset mietityttävät tavallista enemmän. Kerran kosketti, kun liikenneonnettomuudessa pelastettiin ihmisiä, joiden aaton matka sukulaisten luo katkesi vakavaan loukkaantumiseen”, Henna Rautainen kertoo.
”Joulun aikaan hälytystehtävillä korostuu myös yksinäisyys”, Rautiainen sanoo.
Yksinäisyys puhuttelee hätää työssään kohtaavia.
”Omassa lähipiirissäkin joku voi olla yksin eikä jaksa pitää yhteyttä. Nyt kun kaikilla on hyvät välineet, olisi hyvä muistaa soittaa läheisille ainakin jouluna”, Timo Soininen kehottaa.
Paloturvallisuudessa taas on Soinisen mukaan menty parempaan suuntaan. Tulipalot eivät ole jouluna yleisiä, kun kuuset valaistaan sähkökynttilöin. Pelastaja kuitenkin muistuttaa elävän tulen vartioinnista ja tulen äkkipikaisuudesta.
Ensihoitaja Henna Rautiainen painottaa, että jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa yhteiseen juhlan viettoon niin, kaikilla olisi hyvä olla pyhäseutuna.
”Olisipa valkoinen joulu, niin olisi meillekin valoisampi ajella.”
Syntymä ei katso kelloa
Sairaalassa poliklinikat hiljenevät jouluksi ja suunnitellut toimenpiteet ovat tauolla, mutta monilla osastoilla työ jatkuu. Kätilö Aino Leppänen valmistautuu kolmanteen työjouluunsa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
”Syntymä ei katso aikaa. Teemme perustyötämme joka vuoden- ja vuorokaudenaikana”, Leppänen sanoo synnytyssalissa.
Rauhoittuvasta sairaalasta heijastuu sävynsä.
”Kun vien perhettä osastolle, on selvästi rauhallisempaa kuin arkena. Sen tunnelman takia tykkään tehdä töitä pyhinä ja viikonloppuina.”
Leppänen on toivonut jouluksi 12 tunnin työvuoroa.
”Minulla ei ole omia lapsia ja mielelläni tarjoan työkavereille mahdollisuuden viettää aaton kotona. Meillä on hyvä työporukka. Toivottavasti ehdimme jouluna yhdessä saman ruokapöydän ääreen”, Leppänen sanoo.
Viikoittain Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan noin 38 synnytystä. Tänä vuonna lapsia syntyy arviolta 2 000.
Synnytyssairaalassa saa lahjaksi sukat ja lepoa
Joulu sairaalassa voi tuntua kolkolta varsinkin, jos äiti joutuu viettämään osastolla useita päiviä synnytystä odottaen. Sairaala kuitenkin tarjoaa tilan levätä.
”Meidän potilaamme ovat motivoituneita lepohoitoon. Nykyisin tekniikka mahdollistaa kohtaamiset perheen kanssa, vaikka itse on sairaalassa.”
Sairaalaympäristöönkin luodaan joulua. Henkilökunta koristelee osaston ja aulaan tulee kuusi. Jotkut työntekijät haluavat sonnustautua tonttulakein.
”Annamme vastasyntyneille myssyn ja sukat, jouluna joulun värein”, Aino Leppänen kertoo pienokaisten ensimmäisistä lahjoista.
Jouluna syntynyt on perheelleen erityinen joululahja.
Sairaalassa pyritään tarjoamaan mahdollisuus perheen jouluun vierailuin ja perhehuonein. Useimmilla synnyttäneillä on toive päästä jouluksi kotiin, varsinkin jos siellä on lapsia odotuksineen.
”Syntymän jälkeen aika on aina tutustumista uuteen tulokkaaseen. Jouluna syntynyt on perheelleen erityinen joululahja.”
Leppäselle on erityistä tehdä työtä kätilönä elämän isoissa hetkissä.
”Saan tehdä merkityksellistä työtä syntymän ja myös kuoleman äärellä. Tässä sairaalatyössä ei niinkään hoideta sairautta vaan ollaan tukena odotetussa hetkessä. Kohtaamani ihmiset ovat pääsääntöisesti kiitollisia, vaikka synnytys toki on kovaa hommaa.”
Kun joulun työvuoro aikanaan päättyy, Aino Leppänen suuntaa hautausmaalle sytyttämään kynttilän. Vapailla on sukuloinnin vuoro.