Sotilaspastori Petteri Hämäläinen virka-univormussaan ulkona
Sotilaspastori Petteri Hämäläinen nauttii työnsä monipuolisuudesta. Kuva: Tuija Hyttinen

Jännittääkö armeija ja uusi elämänvaihe? – Sotilaspastori kuuntelee ja tukee

Karjalan lennoston sotilaspastori Petteri Hämäläinen haluaa olla ennen kaikkea ihminen ihmiselle.

Karjalan lennosto Siilinjärven Rissalassa on 550 ihmisen työpaikka ja noin 250 varusmiehen palveluspaikka.

Siellä on pitänyt reilun vuoden ajan tukikohtaansa myös sotilaspastori Petteri Hämäläinen – valmiina kohtaamaan ihmisiä iloineen, suruineen ja pohdintoineen.

”Saan tehdä työtä omilla vahvuuksillani, mikä on hyvin motivoivaa”, Hämäläinen pohtii.

Työ koostuu pitkälti kouluttamisesta

Hämäläinen kertoo, että hänen työnkuvansa puolustusvoimien palveluksessa on hyvin monipuolinen.

”Tämä ei ole pelkästään hengellistä työtä, vaikka monet ehkä niin luulevatkin. Itse asiassa sen osuus on noin 20–30 prosenttia kaikesta siitä, mitä teen.”

Sotilaspastori järjestää esimerkiksi uusille varusmiehille tulokirkkoja ja valatilaisuuksien yhteydessä kenttähartauksia. Mutta hän ei ole pelkästään varusmiesten pappi, sillä yhtä lailla myös henkilökunta voi kääntyä hänen puoleensa.

”Työntekijät ovat muutamia kertoja pyytäneet vihkipapiksi tai kastamaan lapsen.”

Sain kunnian siunata lentäjän kotimaan multiin.

Onpa Hämäläinen saattanut viimeiselle matkalle myös jatkosodassa vuonna 1943 kaatuneen lentäjän.

”Hänen jäänteensä saatiin Venäjältä Suomeen 2021 ja syksyllä järjestettiin siunaus.  Siunaustilaisuuteen toivottiin ilmavoimien pappia. Ilmaisin kiinnostukseni tehtävään ja sain kunnian siunata lentäjän vihdoin kotimaan multiin Kirkkonummelle. Se oli itsellenikin mieleenpainuva hetki.”

Iso osa Hämäläisen työstä on kouluttamista.

”Koulutan sekä varusmiehiä että henkilökuntaa muun muassa jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa sekä kuoleman kohtaamisessa. Taistelijan mieli -otsikon alle mahtuu paljon opetettavia aiheita. Eettisen toimintakyvyn kouluttaminen on yksi päätehtävistäni.”

”Psykososiaalisen tuen ryhmän johtaminen ja siihen liittyvät koulutukset ovat myös tärkeitä. Ja jatkuvasti pitää myös itse kouluttautua muun muassa omaan sodanajan tehtävään.”

Sotilaspastorin työhuoneessa unohdetaan tittelit

Hämäläinen haluaa olla työssään helposti lähestyttävä ja pyrkii olemaan tavattavissa hyvin matalalla kynnyksellä.

”Koen, että tärkein tehtäväni ylitse muiden, on olla ihmisten rinnalla kulkija. Minulle voi tulla juttelemaan luottamuksellisesti mieltä painavista asioista. Oveni ovat auki ihan jokaiselle – vakaumukseen katsomatta.”

Kättä ei tarvitse vetää lippaan.

Hämäläinen tekee yhteistyötä Karjalan lennoston sosiaalikuraattorin kanssa. Tarvittaessa he ohjaavat luokseen tulevia henkilöitä eteenpäin esimerkiksi terveyspalvelujen pariin.

”Minun työhuoneessani riisutaan tittelit ja tehdään sinunkaupat. Vaikka puolustusvoimissa ollaankin, ei kättä tarvitse vetää lippaan.”

Jotkut tulevat rohkeasti koputtamaan Hämäläisen työhuoneen ovelle, mutta helpoiten keskusteluyhteys kuulemma avautuu vaikkapa jonkun tilaisuuden jälkeen.

”Silloin on monien luontevaa tulla nykäisemään hihasta, että olisi vähän tarvetta jutella.”

Korona-aika koetteli nuorten kriisinkestävyyttä

Viime aikoina on ollut paljon esillä nuorten lisääntynyt pahoinvointi, mutta Hämäläisen mukaan se ei suoraan näy hänen työpaikallaan.

”Ne nuoret, jotka voivat erityisen huonosti, eivät armeijaan välttämättä edes tule tai sitten he lopettavat sen jo alkuvaiheessa.”

Tietynlaista kuormittuneisuutta Hämäläinen on varusmiehissä kuitenkin huomannut.

”Varsinkin korona-aika koetteli nuorten kriisinkestokykyä. Armeijassakin piti olla pitkiä jaksoja ilman lomille pääsyä – olkoonkin, että myös lomilla oltiin sitten pidempään.”

Varusmiesten maanpuolustusmotivaatio on noussut.

”Nuorilla on erilainen aikaperspektiivi kuin meillä vähän enemmän elämää nähneillä. Heille parin vuoden koronajakso sulkuineen ja eristyksineen näyttäytyy huomattavasti pidemmältä kuin meille.”

Tyypillisimmin sotilaspastorin kanssa halutaan jutella erilaisista henkilökohtaisen elämän haasteista.

”Ihmissuhteet, opiskelut ja jaksaminen ovat asioita, joita eniten käydään läpi. Joku saattaa ehkä kaivata hengellistäkin keskustelua.”

”Alkuvaiheessa myös Ukrainan sota aiheutti huolta ja monet halusivat purkaa tuntemuksiaan. Nyt se vaikuttaa pikemminkin niin, että varusmiesten maanpuolustusmotivaatio on noussut.”

Kenenkään ei pidä jäädä tuntemuksineen yksin

Tammikuussa Karjalan lennostoonkin saapuu taas uusi erä alokkaita.

”Jokaisen erän kohdalla suhteet täytyy aina luoda uudelleen.”

Monille varusmiespalveluksen aloittaminen voi olla jännittävä tai jopa pelottava asia.

”Niistäkin tuntemuksista voi tulla juttelemaan minun kanssani. Tärkeintä on, ettei kukaan jäisi yksin uuden ja erilaisen elämänvaiheen edessä.”

Hämäläisen mielestä on hienoa, että nykypäivänä armeijamaailmassakin ymmärretään henkisen hyvinvoinnin tärkeys.

”Pelkkä kropan treenaaminen ei riitä, vaan myös mieltä on koulutettava ja hoidettava.”

”Onneksi niistä ajoista on menty eteenpäin, kun rintamalta kotiutui sodassa traumatisoituneita miehiä, joiden mieltä ei sen koommin hoidettu millään tavalla.”