Kuvassa Kalle Hämäläinen.
Kuva: Kaija Vuorio

Aapeli ja Kalle juhlivat tammikuussa

Tammikuussa Kalle Lauri Aapeli Hämäläisellä olisi kaksikertaisesti nimipäiväjuhlan aihetta. Aapelin nimipäivä on 2. ja Kallen 28. tammikuuta. Kalle-nimi on kulkenut Hämäläisten suvussa pitkään, sillä sekä Kallen isoisä että isoisänisä olevat olleet Kalle Hämäläisiä. Aapeli tulee taas äidin puoleiselta isoisoisältä Aapeli Kahelinilta ja Laureja on molempien isoäitien suvuissa. ”Tietääkseni vanhemmilleni oli itsestään selvää, että jos tulee poika, nimeksi tulee Kalle. Jos saan omia poikia, varmasti ujutan Kallen johonkin väliin.” Kalle on erittäin tyytyväinen nimeensä jatkuvuudenkin takia, kun hänen ristimänimensä ovat muistosäikeitä edellispolviin. Hän pitää sukututkimusta suuressa arvossa, sillä ihminen säilyy sukututkijoiden tiedostoissa nimellään, vaikka muuten unohtuisi. ”Minusta on hienoa, että nimi ja ihminen liitetään sukupuuhun. Saman veren perintö ja ihmisen muisto jäävät siten elämään.” Etunimien suosio heilahtelee yleensä sadan vuoden sykleissä eikä Kalle tee poikkeusta. Kalle on ollut suursuosikki 1800-luvun lopulla ja Lauri 1900-luvun alussa. Kumpikin olivat hyvin harvinaisia 1970-luvulla, mutta ovat sittemmin yleistyneet. ”Peruskoulussa ei minun aikanani ollut yhtään Kallea, mutta nyt hammaslääketieteen opiskelijana kurssikavereissa on montakin Kallea.” Kaarlo, Kaarle ja Kalle ovat suomalaisia muotoja skandinaavisesta Karl-nimestä. Taustalla on yläsaksan charal-sana – vapaa mies. Sitä pesuetta ovat eri kielten Carolus, Carlo, Carlos ja Charles. Nimen suosion ovat taanneet hallitsijat Kaarle Suuresta (742–814) lähtien. Pyhimykseksi julistetun Kaarle Suuren kuolinpäivä on juuri 28.1. Kallen kanssa nimipäivää viettävät virallisesti myös Mies ja epävirallisesti Poika; ruotsin karl kun on suomeksi mies.