Tutkimus kertoo: Täydellisyyden tavoittelu uuvuttaa nuoria
Täydellisyyttä, onnistumisia, menestystä ja virheettömyyttä. Tätä monet nuoret ajavat tänä päivänä takaa.
Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolle on tekeillä väitöskirja, jossa tutkitaan nuorten perfektionismia ja sen yhteyksiä hyvinvointiin. Aihe on ajankohtainen, sillä nuorten kokemista menestymispaineista on puhuttu viime vuosina paljon.
”Kyse ei ole vain niin sanotusta mutu-tuntumasta, vaan tutkimukset tukevat olettamusta, että nuorten perfektionismi on kasvanut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana”, väitöskirjatutkija Anna Kuusi selvittää.
Mikään ei riitä perfektionistille
Perfektionisti tavoittelee täydellisyyttä. Hänellä on korkeat pyrkimykset, mutta samaan aikaan hän on kriittinen itseään ja suorituksiaan kohtaan sekä pelkää virheitä ja epäonnistumisia.
”Perfektionismiin liittyy usein kyvyttömyyttä iloita omista onnistumisista. Mikään suoritus ei tunnu riittävän, vaikka se kuinka hyvä olisikin”, Kuusi kuvailee.
”Jo perfektionismin varhaisimmat määritelmät antavat vaikutelman ilmiöstä, joka on yhteydessä heikompaan hyvinvointiin.”
Perfektionisti pelkää virheitä ja epäonnistumisia.
Kuusen mukaan perfektionismi liittyy usein moniin elämänalueisiin, mutta voi myös korostua joidenkin tiettyjen asioiden kohdalla.
”Esimerkiksi opinnoissa tai urheilusuorituksissa saatetaan pyrkiä täydellisyyteen.”
Väitöskirjassaan Kuusi on tutkinut 9-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden perfektionismin ja hyvinvoinnin yhteyksiä.
Syyt kasvuympäristössä ja yhteiskunnassa
Vaikka perfektionismissa on kyse yksilön piirteen kaltaisesta ominaisuudesta, voidaan sen syitä hakea hyvin pitkälti myös ympäröivästä kasvuympäristöstä ja yhteiskunnasta.
”Kulttuuri on vuosikymmenten saatossa muuttunut enemmän sellaiseksi, jossa täydellisyyttä ihannoidaan ja nuori saattaa kokea tämän jopa vaatimuksena. Sosiaalinen media tarjoaa ideaa täydellisestä ihmisestä ja täydellisestä elämästä.”
”Myös tämän päivän yksilökeskeisyys on omiaan ruokkimaan perfektionismia. Nuoret saattavat kokea, että heidän on esimerkiksi onnistuttava tekemään oikeita valintoja tulevaisuutensa suhteen.”
Sosiaalinen media tarjoaa ideaa täydellisestä ihmisestä.
”Nuorille saattaa tulla paineita siitä, että kerralla pitäisi osua oikeaan. Lukiossa olisi tarpeellista myös niin sanotusti haahuilla ja pohtia rauhassa tulevaisuuden suunnitelmia.”
Kuusen mukaan perfektionismin tutkimus on pitkään painottunut yliopistoikäisiin ja aikuisiin, mutta tutkimus yläkoulu- ja lukioikäisten keskuudessa on lisääntynyt.
Ei mikään marginaali-ilmiö
Nuorten perfektionismi on yllättävän yleinen ilmiö.
”Kansainvälisissä tutkimuksissa noin 20–30 prosenttia tutkituista on profiloitunut perfektionisteiksi. Omassa tutkimuksessani tulokset ovat vastaavanlaisia ja noin 23 prosenttia nuorista oli perfektionisteja”, Kuusi selvittää.
”Ilmiö ei siis koske vain pientä osaa opiskelijoista. Siksi olisi tärkeää lisätä tietoisuutta asiasta.”
Aiemmissa tutkimuksissa yllättäen ei ole juurikaan löytynyt eroja perfektionismissa sukupuolten välillä. Jotkut tutkimukset ovat kuitenkin antaneet osviittaa siitä, että perfektionismi olisi hieman yleisempää tytöillä kuin pojilla.
”Sukupuolieroja on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän tähän mennessä, joten asia vaatinee vielä tarkempaa selvitystä.”
Perfektionisti uupuu paineiden alla
Tutkimukset ovat Kuusen mukaan osoittaneet, että perfektionismi on yhteydessä uupumiseen, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuden oireiluun.
”Perfektionismin on havaittu olevan yhteydessä myös muun muassa syömishäiriöihin ja taipumukseen prokrastinoida. Prokrastinaatiolla tarkoitetaan viivyttelyä, vaikeutta aloittaa asioita ja tarttua toimeen.”
Perfektionismi näyttää olevan melko pysyvä ominaisuus, jota voi olla hankala muuttaa.
Mokat ovat ok ja niitä tapahtuu kaikille.
”Nuoruus on aikaa, jolloin tällaiset piirteet kehittyvät. Olisikin hyvä, että havahtuisimme ilmiön tunnistamiseen. Kun monimutkaista perfektionismia ymmärretään paremmin, se voi auttaa nuorta hyödyntämään tätä ominaisuuttaan rakentavammin.”
”Olisi tärkeä luoda sellaista ilmapiiriä, jossa virheisiin voitaisiin suhtautua sallivammin ja jossa virheitä pyrittäisiin ajattelemaan enemmänkin oppimiskokemuksina. Olisi hyvä tuoda enemmän esille sitä, että mokat ovat ok ja niitä tapahtuu kaikille.”
Läheisten tuki tuo toivoa
Nuoret ottavat oppia kasvuympäristöstään. Kuusen mukaan olisikin tärkeää, että myös vanhemmat arvostaisivat omaa tekemistään eivätkä olisi liian ankaria itselleen.
Kuusen lukiolaisia koskevassa tutkimuksessa tuli esiin se, että perheen, ystävien ja opettajien tuki oli merkittävää nuoren hyvinvoinnin kannalta.
”Vanhemmat ja opettajat voivat osoittaa olevansa kiinnostuneita nuoresta ja kysyä nuorelta hänen arjestaan.”
”Nuoren kanssa voi myös keskustella hänen tavoitteistaan, mistä ne tulevat ja ovatko ne realistisia. Jos paineet tuntuvat liian kovilta, nuorta voi auttaa myös hakemaan apua.”