Kristiina Brask katsoo ylöspäin valoon.
”Ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun hän on Jumalan tahtomalla paikalla”, Kristiina Brask uskoo. kuva: Tuija Hyttinen

Tapahtukoon Sinun tahtosi

Kristiina Braskilla on takanaan kiireinen syksy. Jouluna hän haluaarnrauhoittua läheistensä seurassa ja jouluevankeliumin äärellä.

Laulaja ja viimeistelyä vaille valmis luokanopettaja Kristiina Brask säteilee innostusta. Takana on kaksi konserttia täysille kirkkosaleille ja edessä musiikkivideon kuvaukset amerikkalaisen gospeltähden Everett W. Millerin kanssa.

”Olen kirjoittanut englanninkieliset sanat Suojelusenkeli -lauluun ja nyt teemme siitä Everettin kanssa videon”, Kristiina kertoilee kuulumisiaan.

”Minulta päättyi juuri yksi opettajansijaisuus, joten voin taas antautua enemmän musiikille. Ihanaa olisi saada myös opiskelut päätökseen. Luotan kuitenkin siihen, että valmistun sitten, kun niin on määrä tapahtua.”

Seimen lapsi on tärkein

Joulu antaa Kristiinalle mahdollisuuden hengähtää työ-, opiskelu- ja musiikkikiireiden keskellä.

”Minulle joulu on pääsiäisen ohella vuoden merkittävin juhla. Odotan nimenomaan sitä rauhallista tunnelmaa.”

Kristiina on kuusilapsisen perheen esikoinen. Pyrkimyksenä on, että koko sisaruskatras kokoontuisi yhteen joulunpyhien aikaan.

”Olemme aina käyneet jouluna haudoilla. Jossain vaiheessa traditioksi on muodostunut myös jouluevankeliumin lukeminen. On hyvä pysähtyä miettimään, miksi tätä juhlaa vietetään.”

”En perusta lahjoista ja kaupallisesta humusta. Seimen lapsi on minulle joulun tärkein asia.”

Itselleen rakkaimmiksi joululauluiksikin Kristiina nimeää sellaiset, joissa on mukana Jeesus-lapsi.

”Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa Tulkoon joulu -laulun, jossa on puhuttelevat sanat. Niissä on hienoa symboliikkaa.”

Pop vaihtui gospeliin

Kristiina Brask ponnahti suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 2007 Idols-kilpailusta, jossa hän sijoittui kolmanneksi. Tuolloin 17-vuotiaan nuoren naisen ura pop-artistina lähti nousukiitoon.

”Kun aikoinani katsoin Idolsin ensimmäistä tuotantokautta, tiesin heti, että tuonne minäkin vielä joskus menen. Olin kova laulamaan ihan pienestä pitäen.”

Kristiina ehti tehdä kaksi pop-levyä, mutta jo toisen kohdalla jokin alkoi mietityttää häntä.

”Tuli sellainen olo, että onko tämä ihan sitä, minkä takana voin hyvillä mielin seisoa.”

”Minua muun muassa vähän nolotti antaa toista levyäni nyt jo edesmenneille Anja-mummille ja Kauko-ukille. He olivat minulle erityisen rakkaita ja siksi mietin heidän tuntemuksiaan. Mitä he ajattelevat levyn kannesta? Entä kappaleista?”

Kolmas levy oli jo tekeillä, kun Kristiina koki pysähdyksen: hän löysi kaulaltaan suurentuneen imusolmukkeen. Alustavat tutkimustulokset antoivat syyn epäillä lymfoomaa, imusolmukesyöpää.

”Jouduin käymään läpi kuolemanpelon. Kyselin Jumalalta, että haluaako hän tieni päättyvän tähän. Mikä on hänen tahtonsa?”

”Eräs päivä romahdin itkemään. Rukoilin, etten halua lähteä vielä, vaan käyttää lahjojani Jumalan hyväksi täällä.”

Romahduksen jälkeen Kristiinan sydämeen laskeutui rauha.

”Sain voimakkaan varmuuden siitä, ettei minulla ole syytä huoleen. Tämän kokemuksen jälkeen päätin keskittyä pelkästään hengelliseen musiikkiin.”

Myöhemmin tulleet tutkimustulokset kertoivat sen, minkä Kristiina jo tiesi: mitään syöpään viittaavaa ei lopulta löytynyt.

Herran haltuun

Kristiina kertoo aina tienneensä, että Jumala on olemassa.

”En ole saanut mitään uskonnollista kasvatusta, mutta ehkä mummin ja ukin vakaumus on ollut jonkinlaisena esimerkkinä.”

Usko antaa Kristiinan mukaan perustuksen jokaiselle päivälle.

”Luotan johdatukseen. Asiat tapahtuvat niin kuin niiden kuuluu tapahtua. Rukoilen, että Jumala ohjaa minua oman tahtonsa – ei minun tahtoni – mukaisesti.”

”Voin viedä kaikki asiani Jumalalle. Hän tuntee minut läpikotaisin ja tietää, mikä minulle on parhaaksi.”

Kristiina on ladannut puhelimeensa raamattusovelluksen. Sieltä tuntuu löytyvän aina eri elämäntilanteisiin sopiva lohdutuksen sana.

”Taannoin musiikkikuvioihin tuli mutkia matkaan ja se aiheutti stressiä. Yllättäen silmien eteen sattui 2. Mooseksen kirjan pätkä: Herra sotii teidän puolestanne, olkaa te hiljaa! Rauhoituin ja jätin asian Herran haltuun.”

Anja-mummin peruja on ohjenuora, jota Kristiina pyrkii noudattamaan omassa elämässään.

”Mummin Raamatun välistä putosi lappu. Siihen mummi oli kirjoittanut rukoilevansa, että rakkaus näkyisi. Hänen ja ukin kohdalla rakkaus näkyi kaikessa siinä, miten he kohtelivat muita ihmisiä. He opettivat omalla esimerkillään armollisuutta.”

”Sujautin lapun takaisin Raamatun väliin. Mummi ei koskaan saanut tietää, että olin nähnyt sen. Mutta suljin sanat sydämeeni ja yritän elää niiden mukaan.”