Johanna Keinänen taustalla vihreitä lehtipuita
Työkeikkoja piisaa, mutta Johanna Keinänen aikoo ehtiä kesällä viettää aikaa myös toisessa kodissaan Siilinjärvellä. Kuva: Vili Kojonen

Suositun Tyyne Kettusen sketsihahmon luonut Johanna Keinänen käsittelee komiikan avulla vaikeitakin asioita

Huumori on hyvä työkalu, joka sopii Keinäsen mukaan lähes kaikkeen – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Iäkkäämpi rouvashenkilö mennä viuhuuttaa potkukelkalla ja pysähtyy kameran eteen. Sote-uudistukseen liittyvät asiat ovat askarruttaneet kovasti ja tuohtunut rouva antaa kuulua, mitä hän on niistä mieltä.

Rouva on Tyyne Kettunen, eläkeläinen ja terveyspalvelujen suurkuluttaja Siilinjärveltä. Hän ei ole todellinen – mutta voisi aivan hyvin olla. Kyseessä on Johanna Keinäsen luoma hahmo, joka on riemastuttanut suomalaisia jo kohta kolmekymmentä vuotta niin esiintymislavoilla kuin suosituissa YouTube-videoissakin. Hän on valmis ottamaan kantaa moniin yhteiskunnan ja ihmiselämän ilmiöihin, erityisesti sydämen päällä ovat sote-asiat.

”Tyyne syntyi aikoinaan tanssiteatteri Minimin lastenteatteriesitykseen. Aluksi hän oli mykkä hahmo, mutta myöhemmin häntä kehiteltiin puheliaampaan suuntaan. Lopulta Tyyne alkoi elää omaa elämäänsä ja hänelle alkoi tippua keikkapyyntöjä”, tanssijana, koreografina, koomikkona ja käsikirjoittajana tunnettu Keinänen kertaa Tyynen syntyhistoriaa.

Kirkossa saa nauraa

Tyyne Kettunen on esiintynyt vuosien varrella myös kirkon tapahtumissa ja koulutuspäivillä.

”Aika säännöllisesti Tyyneä on pyydetty seurakuntien tilaisuuksiin ympäri Suomen – ja mielellään hän niihin lähtee.”

Joskus törmää olettamukseen, että uskonto ja huumori eivät sovi yhteen. Tai että kirkossa ei saisi nauraa. Keinänen näkee asian toisin.

Huumori on valtavan tärkeä voimavara elämässä.

”Mielestäni kirkossa saa nauraa ja huumori sopii sinne oikein hyvin. En ole koskaan kokenut mitään paheksuntaa, kun olen Tyyne Kettusen hahmossa kansaa naurattanut kirkollisissa yhteyksissä.”

”Itse asiassahan huumori on valtavan tärkeä voimavara elämässä. Se ei ole mitään tyhjänpäiväistä ja jonninjoutavaa vitsailua, joka täytyisi pyrkiä sammuttamaan.”

Tyyne Kettunen on nähty monta kertaa seurakuntien tilaisuuksissa, mutta mikä on Johanna Keinäsen suhde kirkkoon ja uskoon?

”Minulla on elämän pituinen uskosuhde, joka on vaihdellut vahvasta hengellisyydestä ateismiin. Se on ollut rikastuttavaa pohdintaa. Tämänhetkisestä tilanteesta sanoisin, että radio on auki. Olen siis vastaanottavaisena.”

Komiikan avulla voi tuoda vaikeat asiat valokeilaan

Toiset koomikot ovat sitä mieltä, että mistä tahansa voi tehdä huumoria. Pyhiä asioita ei ole. Keinänen jää hetkeksi pohtimaan ajatusta.

”Huumorin tekemistä täytyisi lähestyä humaanin arvomaailman kautta. Muuten huumorista saattaa tulla liian latautunutta tai syrjivää.”

”Kyllä minä näen sen niin, että toisen elävän olennon kärsimyksestä ei voi tehdä komiikkaa. Vaikeita asioita voi toki käsitellä huumorin avulla, mutta se pitäisi tuoda esille koomikon itsensä kautta.”

Hyvänä esimerkkinä tästä Keinänen mainitsee brittiläisen koomikon Lee Ridleyn, joka on mykkä ja liikuntarajoitteinen. Puhetta hän tuottaa tietokoneen avulla.

Toisen elävän olennon kärsimyksestä ei voi tehdä komiikkaa.

”Minulla on ollut ilo nähdä hänen esiintyvän livenä. Ridley teki huumoria itsestään ja omasta kärsimyksestään saaden meidät nauramaan ja kohtaamaan omat ennakkoluulomme. Hän oli aivan loistava.”

Keinänen kertoo joskus lukeneensa luonnehdinnan, jonka mukaan komediaa syntyy, kun tragediaan yhdistetään ajan kuluminen.

”Tuo on mielestäni aika hyvin sanottu.”

Armo mielessä huumoria tehtäessä

Keinäsen tekemä komiikka liippaa tietyllä tapaa läheltä kristinuskon periaatteita.

”Haluan komiikassani pitää ohjenuorana eettisyyttä ja armoa. Toisen ihmisen aito kohtaaminen ja kunnioittaminen ovat minulle pyhiä asioita, niin työssäni kuin ihan arkielämässäkin.”

Keinänen myöntää, että ihmisen kohtaaminen oikealla tavalla, kuunnellen ja arvostaen, ei välttämättä aina ole helppoa.

”Erityisesti näin kahden teini-ikäisen lapsen äitinä tuo periaate on monesti koetuksella.”

”Me olemme kuitenkin porukassa kaikki täällä ja vuorovaikutuksessa keskenämme. Jos vuorovaikutus ei pelaa, ei pelaa oikein mikään muukaan.”     

Kun savolaisjuuret vaihtuivat karjalaisiksi

Esiintyvänä taiteilijana Keinänen iloitsee siitä, että tänä kesänä pääsee taas ihan oikeasti keikoille eri puolille maata.

”Uusin aluevaltaus on, kun esiinnyn Circo Aereon nykysirkusesityksessä aloittelevana taikurina. Ja todellakin erittäin vahvasti tuettuna”, Keinänen nauraa.

Savo on minulle tärkeä paikka.

Kesään kuuluu ehdottomasti myös oleilua Savon suvessa, onhan Keinäsellä ja hänen perheellään Tuusulan ohella toinen koti Siilinjärvellä.

”Savo on tärkeä paikka, sillä juureni ovat syvällä näissä maisemissa”, Heinävedellä syntynyt ja siellä nuoruutensa viettänyt Keinänen pohtii.

”Apua, en voikaan enää sanoa niin. Vuodenvaihteessa nimittäin Heinävesi liitettiin Pohjois-Karjalaan eli savolaiset juureni katkottiin. Tässä pitää nyt totutella heimoidentiteetin muutokseen!”

Entä millaisia terveisiä Tyyne Kettusella olisi lukijoille näin sydänkesän ja lomakauden kynnyksellä?

”Levollista kesää kaikille ja pidetään toisistamme huolta – mutta ei liikaa.”