Suomen Supernanny -ohjelmasta tuttu Pia Penttala painottaa oikeudenmukaisuutta ja kehumisen taitoa lasten kasvatuksessa

”Jokainen lapsi on ilman mitään saavutuksia arvokas ja timantti.  Vanhempien ensimmäinen harrastus pitäisi olla, että he kehuvat lapsiaan juuri sellaisina kuin lapset ovat.  Se tuo lapselle perusturvaa, kun hän kokee, että häntä rakastetaan näiden osaamisten sekä puutteiden kanssa.”

Penttala itse perustaa lapsen kasvun ja kehityksen leikin maailman ympärille.

”Jos on aikataulutettu arki, lapselle ei jää aikaa tylsistyä ja hakea mielikuvitusta kaverikseen leikkimään.  Lapsen tulisi käyttää luovuutta ja mielikuvitusta, niitä hän tarvitsee myös sosiaalisissa suhteissa jatkossa.”

Penttala myöntää, että nykyajan vanhemmilla haasteet ovat suuret.

”Nostan vanhemmille hattua ja arvostan sitä, että he uskaltavat kysyä neuvoja ja haluavat vahvistua vanhemmuudessa.”

Järjestä pienten lasten kanssa siirtymät selkeiksi

Koko kansan tietoisuuteen Penttala on noussut Suomen Supernannyn määrätietoisena lastenhoitajana. TV-ohjelmassa Penttala selvittää perheiden ongelmatilanteita ja pyrkii auttamaan perheitä selviämään paremmin arjesta.

Tyypillinen ongelmatilanne pienen lapsen kanssa syntyy siirtymien, kuten ulos lähtemisen, aikana.

”Silloin lapsi voi käyttää omaa valtaansa, sillä hän tunnistaa äärettömän hyvin vanhemman hermostuneisuuden. Pienten lasten kanssa siirtymät on hyvä järjestää itselle selkeiksi. Vaatteet kannattaa laittaa jo valmiiksi, eikä alkaa niitä etsimään yhdessä lapsen kanssa.”

Lapsen osallistaminen on myös tehokas keino saada tilanne helpommaksi.

”Lapset tykkäävät, kun tekee vaatematoja lattialle ja pukemalla mato pienenee”, Penttala vinkkaa.

Jos tilanne on jo riistäytynyt käsistä, vanhemman on hyvä vain pukea lapsi ilman mitään selittelyjä.

”Lasta, joka käyttäytyy ei-toivotulla tavalla ja tekee sen ihan tahallaan, ei kannata palkita lepertelemällä tai toivomalla. Siinä tilanteessa voi sanoa, että sinä pysyt siinä ja minä puen sinut. Jos et pysy, niin saan kyllä sinut pidettyä tässä.”

Ole oikeudenmukainen ja selkeä

Haastaviksi tunnistetuista tilanteista on järkevä puhua etukäteen lapsen kanssa.

”Lapsen kanssa voi keskustella asiasta silloin, kun tilanne ei ole päällä. Siinä voi kertoa, miten vaikea tilanne hoidetaan ja mitä tottelemattomuudesta seuraa. Kun tilanne on päällä, vanhemman tehtävä on toimia niin kuin on sovittu ja pitää kiinni seuraamuksista. Vanhempi ei voi antaa periksi, koska ei itse jaksa taistella tai ei ole aikaa siihen”, Penttala alleviivaa.

Ennakointi, keskustelu lapsen kanssa ja siitä huolehtiminen, että asiat toteutuvat, ovat Penttalan mukaan avain onnistumisiin.

Vanhempi ei voi antaa periksi, siksi ettei itse jaksa taistella.

”Silloin olet selkeä ja oikeudenmukainen vanhempi. Varsinkin isät kysyvät minulta usein, että saako lasta komentaa tai antaa sanktioita. Kerron aina heille, että kun olemme oikeudenmukaisia, niin emme voi rikkoa meidän suhdettamme lapsiimme.”

Uskalla tuottaa pettymyksiä, mutta muista myös kehua

Osa vanhemmista haluaa suojella lastaan kaikelta pahalta ja varjella pettymyksiltä.

”Vanhemmat tuovat koteihin työmaailmasta tuttuja neuvottelupöytiä, joissa puhutaan korrektisti ja oletetaan, että lapsi pystyy rivien välistä ymmärtämään viestin. Siinä kohtaa painan stop-nappulaa hyvin äänekkäästi. Jotta meidän lapsistamme tulee hyviä neuvottelijoita neuvottelupöytiin, on meidän ensin rakennettava pohja, johon kuuluu pettymysten sietäminen ja vastuun kantaminen. Jos saat itsellesi jotain oikeuksia, niin saat myös velvollisuuksia. 3-vuotiaan kanssa kerätään leluja yhdessä laatikkoon ja se on vastuuta. Sen jälkeen mennään ottamaan jogurttipurkki välipalaksi.”

Penttala kehuu päiväkotia hyvänä ympäristönä harjoitella sosiaalisia taitoja.

”Siellä on lähes koko ajan aikuiset lähellä, mutta lapsi on myös yksin eri ryhmissä ja pääsee ottamaan eri rooleja.”

Penttala suosittelee vanhempia kehumaan omia lapsiaan.

Jos saat itsellesi jotain oikeuksia, saat myös velvollisuuksia.

”Kun palikat ovat kohdallaan ja uskallat tuottaa lapselle myös pettymyksiä, niin kehumista ei voi koskaan olla liikaa. Kun lapsi osoittaa, vaikka siinä hankalassa pukemistilanteessa, edes millin verran vastaantuloa, niin silloin kannattaa kehua.”

Kriiseistä kannattaa jutella

Kriisit ja ikävät asiat ovat monesti hankalia asioita käsitellä myös perheiden sisällä. Kriiseistä, kuten vallitsevasta koronapandemiasta, on hyvä jutella kotona.

”Jokainen lapsi on kuullut koronasta ihan säännöllisesti esimerkiksi uutisten ja käsienpesulaulujen kautta. Olisihan se hassua, jos lapset kuulevat tästä kaikkialta muualta paitsi omilta vanhemmiltaan. Jokaisen vanhemman vastuulla on käydä tilanteesta keskustelua ja yrittää selittää sitä lapsille.”

Pienet lapset yhdistävät uutisoinnin perusteella koronan helposti kuolemaan.

Voi kertoa, että korona ei ole sama asia kuin kuolema.

”Sen purkaminen on erittäin tärkeää. Aina pitää olla realistinen, eikä voi sanoa, ettei tämä mitään ole. Voi kuitenkin kertoa, että ihmisiä kuolee eri syihin ja korona ei ole sama asia kuin kuolema.”

Jotkut vanhemmat ovat myös kiertäneet kuolema-termin puhumalla vaikka pois nukkumisesta.

”Siitä lapselle tulee herkästi mieleen, että äiti ja isä menevät illalla nukkumaan ja aamulla he ovat pois. On hyvä miettiä sanojen merkityksiä, sillä lapsi kääntää ne omalla tavallaan. Kuolema on kuolema, eikä lapsi koe sitä välttämättä niin pelottavana kuin aikuiset.”

Poikkeusolojen rajoitukset vaikuttavat myös lapsiin.

”Lapsille voi kertoa, että Suomen pomot ovat päättäneet, että nyt meidän täytyy tehdä näin ja silloin tehdään näin, ettei tule isompaa vaaraa.”

Korona-aika on lisännyt runsaasti perheen kesken vietetyn ajan määrää.

­”Koronaa ennen on menty niin kovaa, että se on vienyt perheen kauaksi toisistaan. Olen nyt kuullut kivoja tarinoita, kun ihmiset perheen sisällä ovat oppineet paremmin tuntemaan toisiaan.”