Kuinka pärjätä seniorina digiviidakossa
Asioita hoidetaan yhä enemmän verkossa. Se tuo omat haasteensa erityisesti ikäihmisille.
Yhteiskunta digitalisoituu hurjaa vauhtia. Sähköinen tunnistautuminen, salasanarimpsut, some, tekoäly, chatti – tässä vain jäävuoren huippu. Aika harvat asiat hoidetaan enää kasvokkain, sillä palvelut ovat siirtyneet hyvin pitkälti verkkoon. Sinne ovat valitettavasti löytäneet tiensä myös monen sortin huijarit, rikolliset ja disinformaation levittäjät.
Jos on moni nuorempikin kansalainen välillä ihmeissään digiasioiden kanssa, hämmentävät ne ehkä ikäihmisiä vieläkin enemmän.
”Suomessa ollaan kyllä globaalisti huipputasolla ikäihmisten digiosaamisessa. Silti meilläkin on melko tavallista, että ikääntymisen myötä digin käyttö vähenee ja silloin taidotkaan eivät pysy ajan tasalla”, Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan asiantuntija Eero Tuomenoksa kertoo.
Terveyshaasteet hankaloittavat digilaitteiden käyttöä
Tuomenoksa painottaa, että ikäihmiset ovat digiosaamisen suhteen hyvin heterogeeninen joukko.
”Ei todellakaan voida niputtaa niin, että kaikki ikääntyneet ovat hukassa digimaailmassa. Täytyy muistaa, että nyt on eläkkeellä se sukupolvi, joka toi internetin Suomeen.”
”Monien kohdalla ikääntyminen kuitenkin tuo mukanaan esimerkiksi terveyshaasteita, jotka voivat vaikeuttaa tietokoneen ja älypuhelimen käyttöä.”
Usein nostetaan esille muistisairaudet, mutta myös vaikkapa heikentyvä näkö tai käsien vapina voivat huomattavasti hankaloittaa laitteiden käyttöä.
Digimaailman terminologia voi tuottaa vaikeuksia.
”Kun ihminen huomaa, että fyysinen rajoite tekee digiasioiden hoitamisen vaikeaksi, hän helposti alkaa vältellä koko hommaa.”
Tuomenoksan mukaan myös digimaailman terminologia ja asioinnin nopeus ovat omiaan tuottamaan vaikeuksia ikääntyneille.
”Esimerkiksi kaksivaiheinen tunnistautuminen, jossa pitää nopeasti näpytellä koodeja, tai sähköisten lomakkeiden automaattinen katkaisu tietyn aikarajan jälkeen saattavat aiheuttaa huolta ja nostaa kynnystä asioiden sähköiselle hoitamiselle.”
Mikä verkossa on totta ja mikä ei?
Tekoäly on ottanut lyhyen ajan sisällä valtavan kehitysloikan ja tullut osaksi arkea. Siinä on hyvät puolensa – mutta on myös ne huonot.
”Nykyään tekoälyllä pystytään luomaan hyvin aidon oloista kuvaa, ääntä ja puhetta. Tämä huolestuttaa erityisesti monia ikääntyneitä. Heille tulee epätietoisuutta siitä, mikä on totta ja mikä ei.”
Huijatuksi tuleminen onkin ikäihmisten suurimpia pelkoja mitä tulee digiasiointiin. Ajatus rahan menettämisestä tai henkilötietojen päätymisestä vääriin käsiin voi olla niin suuri peikko, että se omalta osaltaan saattaa suitsia intoa käyttää digilaitteita. Harvat myöskään uskaltavat kertoa tuleensa huijatuksi.
”Huijatuksi tulemisen häpeästä olisi päästävä. Se auttaisi suuresti huijariongelman ehkäisyssä, jos ihmiset puhuisivat avoimesti kokemuksistaan”, Tuomenoksa tähdentää.
Harvat uskaltavat kertoa tuleensa huijatuksi.
”Minäkin voin paljastaa, että olen tullut huijatuksi – siitäkin huolimatta, että olen koulutukseltani tietotekniikan insinööri.”
Tuomenoksan kokemusten mukaan myös disinformaatiovaikuttaminen herättää huolta iäkkäämmän väestön keskuudessa.
”Siinä onneksi harvemmin menettää rahaa. Itse luotan, että suomalaisilla on aika hyvä yleissivistys ja sen myötä tervettä kriittisyyttä, joten ihan mikä tahansa ei mene läpi.”
Vertaistuki auttaa ottamaan digimaailmaa haltuun
Nykypäivänä monia asioita alkaa olla aika hankalaa hoitaa muualla kuin verkossa. Pärjääkö täällä enää ilman digitaitoja?
”Pärjää, mutta se vie enemmän aikaa ja joissakin tapauksissa myös rahaa. Aina on mahdollista käydä paikan päällä asiakaspalvelupisteissä, jos sellaisia sattuu olemaan, mutta niissäkin voi olla suppeat aukioloajat. Pankin tiskillä voi maksaa laskuja, mutta niistä peritään melko korkeat palvelumaksut.”
Koulutettuja vertaistukiohjaajia on ympäri maata.
”Täytyy muistaa, että on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät voi hoitaa asioita sähköisesti. Heille on tarjottava vaihtoehtoisia mahdollisuuksia.”
Tuomenoksa haluaa kuitenkin rohkaista ikäihmisiä harjoittamaan digitaitojaan.
”Oma lapsi tai lapsenlapsi voisi ehkä toimia neuvojana. Myös koulutettuja vertaistukiohjaajia on ympäri maata. Savon suunnalla esimerkiksi Savonetti tarjoaa ikäihmisille maksutonta digitukea ja koulutusta digitaalisten palveluiden käyttöön.”
Lisätietoja: savonetti.fi, etaopastus.fi tai SeniorSurfin neuvontanumero 044 700 7101
Vinkkejä turvalliseen netin käyttöön
1. Älä kiirehdi, vaan mieti huolellisesti, mitä olet tekemässä.
2. Jos epäilet saaneesi huijausviestin, juttele siitä vaikka läheisen kanssa. Monesti jo se auttaa selvittämään, mistä on kyse.
3. Jokaisessa palvelussa on käytettävä eri salasanaa. Salasanan on myös oltava riittävän vahva.
4. Jos teet ostoksia verkossa, käytä luottokorttia. Mikäli maksunsaajan kanssa tulee ongelmia, auttaa yleensä se, kun sanoo ottavansa yhteyden luottokorttifirmaan.