Nainen puhuu värikkään sermin edessä, etualalla selin kaksi ihmistä.
”On tärkeää puhua hiertävistä asioista ja etsiä mykkäkoulun tilalle toisenlaisia malleja”, perheneuvoja Henna Julkunen kannustaa pariskuntia. Kuva: Sini-Marja Kuusipalo

Huomaako puoliso, mitä hyvää teen?

Ajatuksista, tunteista ja avun tarpeesta kertominen on parisuhteelle elintärkeää. Perheneuvoja ohjaa pariskuntia puhumaan rehellisesti mutta rakentavasti.

”Omista tunteista kertominen estää parisuhdetta ajautumasta kriiseihin. Usein puhutaan kotitöiden hoitamisesta, kun pitäisi puhua omasta väsymyksestä ja kertoa, että tarvitsee toisen apua. On tärkeää puhua hiertävistä asioista ja etsiä yhdessä mykkäkoulun tilalle toisenlaisia malleja.”

Siilinjärven Perheentalolle on kokoonnuttu vanhemmuuden tuen iltaan. Puhutaan parisuhteen vuorovaikutuksesta. Sama aihe vie pariskuntia kirkon perheneuvojan luo. Illassa perheneuvoja Henna Julkunen ohjaa pareja puhumaan rakentavasti, puolisoa syyttämättä.

”Vanhemmillakin on tarve huolenpitoon. Se on puolison tehtävä.”

Henna Julkunen

Parisuhdetta suojaavat kyky jakaa omia huolenaiheita ja ratkaista ristiriitoja, perheneuvoja muistuttaa. Puolisot tarvitsevat toisiltaan palautetta.

”Vastuut jakaantuvat eri tavoin. Molemmilla voi olla kokemus, ettei puoliso ei huomaa, mitä hyvää toinen tekee”, Julkunen kuvailee.

”Vanhemmillakin on tarve huolenpitoon. Se on puolison tehtävä.”

Ajankäyttö on palapeliä

Lapsen synnyttyä parisuhde muuttuu, mikä voi säikäyttää: Riidat lisääntyvät, on univajetta, seksi voi muuttua, arjen rytmi muuttuu. Tukiverkosto on tarpeen, mutta kaikilla sitä ei ole. ”Parisuhde on erityinen suhde ja kerää vaikutuksia erilaisesta stressistä”, Henna Julkunen huomauttaa.

”Parisuhdeajan arvostus on valtavan tärkeää, sillä se vaikuttaa koko perheeseen.”

Henna Julkunen

”Perheaikaa, omaa aikaa ja johonkin väliin parisuhdeaikaa. Ajankäyttö on aikamoinen palapeli. Oman ajan tarpeetkin ovat erilaisia, ja siitä kannattaa puhua. Parisuhdeajan arvostus on valtavan tärkeää, sillä se vaikuttaa koko perheeseen”, Julkunen.

Yhteinen aika, avoin ja rakentava puhe ja osallistuminen toisen elämään ovat perheneuvojan muistilista pariskunnille. Sitoutuminen toiseen ihmiseen kannattelee hankalan vaiheen yli.

”Tiukastakin vaiheesta kannattaa puhua ääneen. Kun tilanteet kärjistyvät, käydään läpi myös omaa lapsuuden perhettä ja sen tapoja ratkaista riitoja”, Henna Julkunen sanoo.

Puhutaan enemmän tunteista

Vuorovaikutusillasta riittää viemistä kotiin.

”Me ollaan avoimia ja kerrotaan toiselle, jos jokin hiertää”, Lotta Lappalainen kertoo parisuhteensa vuorovaikutuksesta.

”Väsymys vaikuttaa, tuleeko töksäytettyä vai osaako sanoa nätimmin. Pitäisi kyllä puhua enemmän tunteista. Monesti on unohtunut kysyä, miltä sinusta tuntuu”, Lappalaisen puoliso Toni Ahonen miettii.

Lappalaisella ja Ahosella on kotona kaksi lasta, 3-vuotias ja yhdeksänkuinen. Yöunet ovat katkonaisia ja aamut konfliktiherkkiä.

”Kun on viisi kertaa yössä herännyt, aamuisin keskustelu lähtee herkästi kiertämään kehää”, Lappalainen kuvaa.

”Kun toinen on kotona ja toinen tulee töistä, molemmat tarvitsevat huokaisua. Itse ei muista miettiä toista”, Ahonen sanoo.

Mies ja nainen istuvat lähekkäin pöydän ääressä.
Pikkulapsiperheessä unenpuute nakertaa vuorovaikutusta. Toni Ahonen ja Lotta Lappalainen kokevat, että tunteista pitäisi puhua enemmän.
Kuva: Sini-Marja Kuusipalo

Kiertääkö keskustelu kehää? Putoaako pommi?

Perheneuvojan mukaan tärkeiden asioiden käsittely katkonaisen yön jälkeen ei ole otollinen tilanne rakentavaan keskusteluun. Yhdessä voi sopia, milloin asiaan palataan.

Parien puheessa ”sinä taas” ja ”sinä et kyllä koskaan” ovat omiaan sytyttämään tulipaloja. Kiertääkö keskustelu kehää? Pakittaako puoliso? Putoaa eropommi?

”Sinä taas -puhe kertoo siitä, että puolisolla on toiselle tärkeää asiaa. Se on jäävuoren huippu, pinnan alla on jokin tarve”, Henna Julkunen sanoo.

Rakentava keskustelu vaatii harjoitusta. Perheneuvoja kannustaa aikalisän ottamiseen riitatilanteissa.

”Kun asioista on puhuttu rauhallisena hetkenä, toista on seuraavan kerran helpompi ymmärtää”, Julkunen sanoo.

Perheneuvontaan moni hakeutuu tilanteessa, jossa yhteys on poikki ja eletään kuin kämppikset.

”Tutkimuksen mukaan ammattilaisellekin kerrotaan harvemmin omasta jaksamisesta tai yksinäisyydestä. Lapsen asioista on helpompi puhua”, Julkunen sanoo.

”Apua ja tukea kannattaa pyytää riittävän aikaisin. Solmu voi aueta muutamalla keskustelukerralla.”

Perheneuvontaan moni hakeutuu sitten, kun yhteys on poikki ja eletään kuin kämppikset.

Seuraava vanhemmuuden tuen ilta on 12.3.2020 Siilinjärven Perheentalolla, aiheena Seksuaalisuus pikkulasten vanhempien parisuhteessa. Tilaisuuden järjestävät Siilinjärven seurakunta, Siilinjärven Perheentalo ja Kuopion perheasiain neuvottelukeskus.