Tumma kissa puskee päätään kiinni nuoren miehen poskeen, miehellä silmät kiinni
Kuva: iStock

Lemmikkieläin on omiaan hoitamaan kehoa ja mieltä

Karvainen kaveri voi parhaimmillaan olla paitsi ihmisen paras ystävä, myös hyvinvoinnin edistäjä.

Jokainen lemmikin omistaja varmasti tietää, että eläimen seura piristää ja saa päivän murheet painumaan taka-alalle. Lemmikkien vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin on tehty maailmanlaajuisesti useitakin tutkimuksia.

”Eniten on tutkittu kissojen ja koirien vaikutusta hyvinvointiin, sillä ne ovat varmasti yleisimpiä lemmikkieläimiä”, Savonia-ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen johtaja, terveystieteiden tohtori ja sairaanhoitaja Riitta Turjamaa kertoo. 

Kasvokuva Riitta Turjamaasta

”Tutkimusta on tehty myös eläinten hyödyntämisestä terapiakäyttöön. Muun muassa ratsastusterapiasta ovat hyötyneet motorisista ongelmista kärsivät henkilöt. Hyviä tuloksia ratsastusterapiasta on saatu myös mielenterveyspuolella, sillä kehon kautta voidaan vaikuttaa mieleen ja esimerkiksi tunteiden säätelyn haasteisiin.” 

Stressitasot alas lemmikkiä silittelemällä

Lemmikkieläimillä on yleisesti ottaen rauhoittava vaikutus ihmiseen.

”On näyttöä siitä, että lemmikin silittely ja rapsuttelu madaltavat stressitasoa. Sen myötä esimerkiksi verenpaine laskee”, Turjamaa kertoo.

Hänellä on omakohtaistakin kokemusta siitä, miten lemmikki voi tehdä hyvää.

”Perheessämme on 2,5-vuotias iso villakoira Pipsa ja hänestä on kyllä valtavasti iloa. On ihanaa, kun kotiin tultuani Pipsa tulee aina häntää heiluttaen ovelle vastaan. Vaikka itselläni olisi ollut rasittava ja huono päivä takana, niin koiran kanssa touhutessa ja sitä rapsutellessa mieli taas kirkastuu.”

Lemmikin silittelyn myötä verenpaine laskee.

Turjamaan mukaan koirat ja kissat ovat kovasti odotettuja vieraita myös ikäihmisten hoivakodeissa.

”On todettu, että muistisairailla usein ilmenevä levottomuus tasaantuu, kun he silittelevät lemmikkieläintä.”

Aina karvaturrit eivät hoivakoteihin ehdi tai asukkaan allergian takia niitä ei voida ottaa vastaan. Tällaisiin tilanteisiin on haettu apua teknologiasta.

”Täällä Kuopiossakin on joissakin hoivakodeissa otettu käyttöön robottikissoja, jotka muun muassa kehräävät silitettäessä. Niillä on huomattu olevan samalainen rauhoittava vaikutus kuin oikeillakin eläimillä.”

Ylös, ulos ja lenkille koiran kanssa

Lemmikeillä on positiivisia vaikutuksia myös omistajansa toimintakykyyn ja fyysiseen kuntoon.

”Etenkin koiranomistajien on pakko lähteä koiransa kanssa isommalle tai pienemmälle lenkille, olipa sää mikä tahansa. Siinä saa itsekin liikuntaa ja raitista ilmaa.” 

Koiranomistajille lienee tuttu ilmiö se, että tuntemattomatkin ihmiset pysähtyvät helposti juttusille.

Ainakin jossain määrin eläin voi korvata ihmisen.

”Keskusteluyhteys avautuu luontevasti, kun mukana on lemmikkieläin. Se, että pääsee vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa, edistää hyvinvointia. Erityisen merkityksellisiä pienet jutteluhetket ovat heille, jotka lemmikkiä lukuun ottamatta asuvat muuten yksin”, Turjamaa painottaa.

Lemmikkieläin edistää hyvinvointia myös lievittämällä yksinäisyyttä.

”Lemmikki saattaa olla yksinäiselle ihmiselle tärkeä juttukaveri – joskus ehkä ainoa sellainen. Ei ole mitenkään liioiteltua sanoa, että ainakin jossain määrin eläin voi korvata ihmisen.”

Mielialalääke vai mieluummin kissa?

Turjamaa on työskennellyt aikaisemmin kotisairaanhoidossa ja itsekin nähnyt, kuinka suuri merkitys lemmikkieläimillä on ikäihmisten toimintakykyyn ja mielialaan.

”Jo se, että ihmisen täytyy pitää huolta lemmikistään, on omiaan pitämään ihmisen kiinni arjen rutiineissa ja tietynlaisessa vuorokausirytmissä. Hoivaaminen tuo merkityksellisyyden tunnetta, joka on aika tärkeä elämänvoima.”

Turjamaa muistelee, että jonkin aikaa hänen työparinaan kotisairaanhoidossa työskenteli muualta Suomeen muuttanut lääkäri. Tällä oli mielenkiintoinen ja lempeä lähestymistapa kotihoidon asiakkaisiin.

Hoivaaminen tuo merkityksellisyyden tunnetta.

”Jos huomasimme, että jollakin asiakkaalla oli ollut pidempään mieli maassa, ei työparini suinkaan ensimmäisenä ollut määräämässä masennuslääkettä, vaan hän suositteli kissan hankkimista. Ei välttämättä mikään huono idea”, Turjamaa pohtii.