Uuden testamentin tuoreessa mobiilikäännöksessä Vuorisaarnan Jeesus on lihaa ja verta
Vuorisaarnalla on ”valtava vaikutushistoria”, tietää Uuden testamentin kääntänyt Niko Huttunen. Se on vakiinnuttanut lukemattomia sanontoja suomen kieleen ja muokannut kansan ajattelua. Kielen muuttuessa pyhä tekstikin pannaan uuteen uskoon.
”Miten huomaat tikun toisen silmässä, kun et näe tukkia omassa silmässäsi? Miten voit sanoa toiselle: ’Annahan kun nyppään tikun silmästäsi’, kun omasta silmästäsi törröttää tukki? Ota ensin tukki omasta silmästäsi, senkin teeskentelijä.”
Tuttua tekstiä? Kirkon virallisessa, vuoden 1992 raamatunkäännöksessä silmässä törröttävät roska ja hirsi.
1930-luvun käännöksessä puolestaan puhutaan rikasta ja malkasta. Niiden merkitystä ei enää ymmärretä.
Teologian tohtori Niko Huttunen on tehnyt suomen kielen asiantuntijan Tuomas Juntusen kanssa ja ison ohjausryhmän avustuksella käännöksen Uuden testamentin kreikankielisestä alkutekstistä.
Lokakuussa julkaistu Suomen Pipliaseuran uusi käännös on luettavissa ja kuultavissa puhelimen tai tabletin kautta.
”Pyrimme tuoreeseen ja rikkaaseen ilmaisuun, joka välittää mahdollisimman hyvin alkutekstin sisällön ja tyylin”, Huttunen kertoo.
Vuorisaarnan arvoja on siteerattu paljon työväenliikkeessä
Kristillisen etiikan ytimessä on Niko Huttusen mukaan Jeesuksen opetuksen kiteyttävä Vuorisaarna, joka löytyy Matteuksen (luvut 5–7) ja Luukkaan (6) evankeliumeista.
”Esimerkiksi ajatus vihollisrakkaudesta, jonka pitäisi olla kristityille universaalin rakkauden ihanne, on aika poikkeava ja epätavallinen tässä maailmassa.”
”On kiinnostavaa, miten vahvasti Vuorisaarna näkyy suomalaisen työväenliikkeenkin vanhemmassa kirjallisuudessa. Vuorisaarnan humaaneja arvoja on siteerattu ja pohdittu paljon työväenliikkeessä, jonka ajatteluun se on vaikuttanut suuresti”, Huttunen pohtii.
Isä meidän -rukouksen vaikutusta koko suomalaiseen kulttuuriin ei voi liioitella.
”Osoita nimesi pyhyys, anna valtakuntasi tulla ja tahtosi toteutua maan päällä samoin kuin taivaassa”, käännösehdotus kuuluu.
”Pyhitetty olkoon, tulkoon, tapahtukoon… Nykysuomessa tällaista tyyliä käytetään puhekielessä lähinnä silloin, kun johonkin myönnytään vastentahtoisesti. No, tulkoon sitten valtakuntasi, jos on ihan pakko. Ilmaisu antaa väärän signaalin alkukieleen verrattuna”, Huttunen kommentoi.
Tekstin merkitys muuttuu kielen mukana
Niko Huttunen huomauttaa, että Johanneksen evankeliumissa Jeesuksesta puhutaan ylösnousemuksen perspektiivistä, taivaallisena Kristuksena, jonka ihmisyys on kaventunut.
”Johanneksen Jeesus on jo aika lailla irti tästä maailmasta. Yleisissä Jeesus-kuvissa muiden ihmisten joukosta erottuukin valkopukuinen ja kirkastunut hahmo. Johannes kuvaa Jeesusta paljon ylevämmin kuin Matteus ja Luukas, joiden Jeesus on huomattavasti inhimillisempi hahmo.”
”Me olemme pyrkineet pois korkeatyylisestä kielestä, jota käytetään usein käännöskielessäkin. Jeesus voi puhua Vuorisaarnassa kuin tavalliset ihmiset. Hän saattaa sanoa vaikka: vilkaiskaapa taivaan lintuja.”
Käännöksessään Niko Huttunen osui vahingossa ajan hermoon muuttaessaan ”autuaita ovat murheelliset” -kohtaan termin ”maltilliset”.
”Vaimoni huomasi, että sana maltillinen sopii täydellisesti kärjistyneeseen nykykulttuuriin ja poliittiseen keskusteluun.”
Vuoden 1776 käännöksessä autuaita olivat siveät.
”Siveys ei silloin liittynyt seksuaaliopetukseen, vaan tarkoitti sivistynyttä, maltillista ja hillittyä käytöstä, jota tänäänkin kaivattaisiin. Näin tekstin merkitys muuttuu kielen mukana.”