Pysähtyisinkö hetkeksi Raamatun äärelle?

Peter Sorjonen-Ward etsii Raamatusta kaikki Jumalan kysymykset.

Raamattu on uskovalle perusteos, jonka päivittäiseen lukemiseen kannustetaan hyvästä syystä.

Se kertoo Jumalan rakkaudesta sekä toimii peilinä siitä, millaisia itse olemme, ja kasvattaa meitä viisaudellaan. Sana myös vahvistaa uskoa meidät pelastaneeseen Jumalaan muuttaen vähitellen sisimpäämme.

Mutta Raamattu vain lojuu yöpöydällä joutilaana. Viime lukukerrasta on aikaa. Miksi säännöllinen sanaan ja rukoukseen keskittyminen tuntuu niin vaikealta, vaikka kirja on saatavilla helpommin kuin kenties koskaan; voit valita fyysisen, digitaalisen tai kuunneltavan version?
Kiireiden ja monenlaisten viihdyttävien aktiviteettien kilpailussa Jumalan ilmoitus meille saattaa jäädä kuin varkain päivittäisten tehtävälistojen hännille.

Laiminlyönkö hyvää ystävää

Kuopiolaistunut australialaislähtöinen Peter Sorjonen-Ward on onnistunut järjestämään Raamatulle aikaa säännöllisesti. Miksi ja miten hän on ottanut lukemisen tavaksi?

”Säännöllisyys on jotain, mitä voisi hieman kyseenalaistaa, mutta se [lukeminen] vaatii sitä.  Olen vuosien aikana alkanut ymmärtää raamatunluvun merkityksen. Se osoittaa sen, mikä meille todella on tärkeää”, Sorjonen-Ward avaa ja muistuttaa, ettei Raamattua tulisi lukea pelkästä velvollisuudentunnosta.

”Ettei ole pakko, vaan sydämestä ja halusta. Jos jää lukematta, tuntuu enemmänkin, että on laiminlyönyt hyvän ystävän.”

Motivaatiota Raamattuun tarttumiseen Sorjonen-Wardille antaa myös tietynlainen asennoituminen tekstikokoelman ainutlaatuiseen sisältöön.

”Merkittävä asia koko Raamatussa on, että on jumalainen olento, Luoja, joka on ottanut yhteyttä luomakuntaan eikä vain ole jättänyt sitä omalla tavallaan pyörimään.”

Rutiinien voimalla

Selkeän rutiinin muodostaminen auttaa paljon lukuhetken pitämisessä mukana päivittäisessä arjessa. Sorjonen-Wardia jonkinlaisen rutiinin löytämisessä on auttanut englanniksi Irlannin ja Englannin jesuiittojen perustama Pray as you go -internetsivusto, jonka lukusuunnitelman mukaan luetaan kirkkovuoden päivän teksti, rukoillaan ja pohditaan kysymyksiä. Niistä koostuu 10–15 minuutin päivittäinen hartaushetki.

”Ajan järjestäminen on muuten aina niin haasteellista, joten tällaiset asiat auttavat hyvin paljon. Jos minulla olisi hyvä kuri, niin kuin luostarielämässä, heräisin puoli viideltä ja sitten viettäisin puoli tuntia pohdiskellen tekstin ääressä, mutta käytännössä en ole vielä sellaista saanut tehtyä.”

Hiljaa yksin lukeminen ei kuitenkaan sovi kaikkiin hetkiin tai kaikille, mutta onneksi se ei olekaan ainoa tapa olla sanan äärellä. Raamattua on perinteisesti luettu ääneen.

”Mooseksen kirjoissa kirjoittamisen ja lukemisen taito on ollut suuri lahja. Se näkyy myöskin reformaation aikana, kun kirjapainotaito oli juuri uusi keksintö. Raamatun käännös sai levitä omalla kielellä. Siinä mielessä lukeminen on hyvin merkittävää, mutta meillä on myös muita apuvälineitä.”

Kuuntele ääneen luettua

”Ennen vanhaan, vaikka jos lapsi ei osannut lukea tai jos vanhalla ihmisellä oli huono näkö, hänelle luettiin ääneen. Ja esimerkiksi Paavalin kirjeessä Paavali on tarkoittanut, että kirjeet luetaan koko yleisölle,” Sorjonen-Ward toteaa.

Kuuntelemaan pääsee vaikkapa kotiseurakunnan raamattupiirissä. Kuuntelua voi harrastaa myös äänitteeltä.

”Minä käytän myös radiota tai nettiä Raamatun ja sen selitysten kuunteluun. Samoin puhelimeen löytyy raamattusovelluksia, joita on helppo käyttää missä vaan.”

Hänen omia suosikkejaan Raamatun äänitteistä on Jukka Norvannon selitysteos Raamattu kannesta kanteen, jota hän kuuntelee esimerkiksi matkalla töihin.

”Kuuntelu ja tämä hartaushetki ovat kaksi tapaa, joilla voi varmistaa, että on jotain Raamatun tekstiä arjessa. Mutta jokainen varmasti löytää itselle sopivan tavan.”

Hedelmällistä pohdiskelua yhdessä

Sorjonen-Ward korostaa, että Raamatusta ja mieltä askarruttavista kysymyksistä oppii enemmän, kun puhuu asioista jonkun kanssa. Toisten ihmisten näkökulmat saattavat avata aivan uusia ulottuvuuksia teksteihin.

”Kannattaa keskustella vaikka papin kanssa. Jos on seurakunnassa pienyhteisö, jossa voi itse esittää kysymyksiä ja käydä läpi asioita, sinne kannattaa mennä. Mieluummin yhdessä kuin yksin.”

Selitysteosten käyttö puolestaan on kirjatoukille sopiva versio keskustelusta. Sorjonen-Ward kertoo itse saaneensa paljon pappien sekä teologien ajatuksista. Hän kuuntelee Youtubesta englanniksi muun muassa emerituspiispa N. T. Wrightin puheita sekä lukee Kari Kuulan ja Lauri Thurénin tekstejä.

Jos haluaa lisää mielenkiintoa lukemiseensa, saattaa auttaa, että syventyy teksteistä löytyvään itselle mielenkiintoiseen teemaan. Sorjonen-Wardilla onkin juuri yksi teema tutkittavanaan.

”On ihmeellinen asia, kun on Jumala, joka kyselee. Etsin nyt Raamatusta kaikki kohdat, joissa Jumala kysyy, ja mitä on kysymysten takana. Se on semmoinen projekti tällä hetkellä. Se opettaa, ja joskus on pelottavan lähellä kysymys, että mitä se minulta edellyttää”, Sorjonen-Ward hymyilee.

”Kukin voi keksiä oman kiinnostuksen aiheen tai teeman, jota sitten lähtee tutkimaan läpi Raamatun.”