Meillä on syytä riemuita tänäänkin
Onko uutinen Kristuksen voitosta tullut jo liiankin tutuksi kahdessa tuhannessa vuodessa?
Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
Joh. 15:10–17
”Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.
Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä…”
Saattaa olla, että itse kukin meistä on tottunut kuulemaan tuttuja ilosanoman totuuksia niin, että voitto synneistä ja kuolemasta ei ole enää mielen täyttävä uutinen.
Alkuseurakunnan jäsenet olivat uuden testamentin Apostolien teot -kirjan mukaan intoa täynnä tuoreesta pääsiäisen riemusta ja helluntain Pyhän Hengen laskeutumisen vaikutuksesta. Heidän mielestään taivas oli tullut kirjaimellisesti maan päälle jo silloin ja kaikki muu sai elämässä jäädä. Oli vain yksi asia, johon kannatti keskittyä eli odottaa Kristuksen paluuta maan päälle. Maallinen omaisuus jaettiin alkuseurakunnan kesken ja avustettiin köyhiä.
Kristuksen paluu on vielä tänäänkin odotuksissamme ja alkuseurakuntakin hajosi Rooman valtakunnan juutalaissodassa vuonna 66 jKr. Jumalalla on oma käsityksensä pelastuksen aikatauluista verrattuna meihin, pikaista asioiden ratkaisemista odottaviin ihmisiin.
Alkuseurakuntalaiset olivat oikeassa, sillä Jeesus Nasaretilaisen elämä, kuolema ja ylösnousemus muuttivat koko maailman.
Tänäänkin saamme riemuita. Synnit ovat sovitetut ja kuolema on voitettu. Emmeköhän selviä kaikesta muustakin, kun elämän perusta on kunnossa. Saamme ratketa riemusta taivaan kansalaisena, kun näemme jokaisen hetken kallisarvoisena hiekanjyvänä oman elämämme tiimalasissa.
Kirjoittaja on Kallaveden seurakunnan kirkkoherra ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja.