Kasvupolkuja luovaan pöhinään
Millaisia ovat seurakunnan vapaaehtoisten polut ensikertalaisesta vastuunkantajaksi? Tällaista kyseltiin seurakuntien yhteisessä Tulevaisuuden seurakuntalainen -työpajassa Alavan seurakunnassa.
Työpaja liittyi Häikäisevän kirkas -konserttikiertueeseen, johon oli nivottu yhteisöllistä kehittämistä ja rukousta.
Millaisia polkuja sinä olet kulkenut seurakuntien vastuissa? Onko sinulla vajarit vai överit? Koetko, ettei sinua ja osaamistasi tarvita vai oletko kuormittunut? Miten sinulle on uskottu vastuuta?
Timo Pöyhösen tuore kirja Yhteisöjen kirkko hakee käytännön ratkaisuja siihen, miten osallisuus seurakunnan jäsenyydestä tulisi merkityksellisemmäksi ja uusia ryhmiä rakentuisi kirkon sisälle.
Työpajassa työstettiin osallisuuden kokemuksen ja yhteisön rakentamisen teemoja. Pöyhönen oli havainnut kiertueella, ettei mielekkäitä polkuja kristittynä kasvamiseen aina löydy. Tilaisuuksia kyllä järjestetään ja niissä löytyy vastuita. Sekin voi olla tosin sattumanvaraista. Mutta kasvuprosessia tukevaa systemaattista ohjausta on löydettävissä harvemmin. Miten työntekijät ja luottamushenkilöt voisivat tukea seurakuntalaisten kasvupolkuja aikaisempaa tehokkaammin?
Pöyhösen mukaan kasvavan seurakunnan näky lähtee monistumisen periaatteesta. Koet yhteyttä ja laitat lahjasi likoon mielekkäissä tehtävissä. Innostut, saat mukaan toisia, jotka saavat taas mukaan toisia, jolloin kasvua syntyy. Luova pöhinä ruokkii uutta intoa. Näin rakentuu kutsuva jumalanpalvelusyhteisö.
Yhteisö kantaa ja tarvitsee sinua. Kun olet maistanut tätä, synnyttää se kasvuhakuisuutta, kiitollisen mielen ja intoa muiden mukaan saamiseen.
Työpajaprosessissa nousi esiin, että seurakuntalaisten osallistamista ja valtuuttamista on tarpeen vahvistaa. Miten tämä tehdään käytännössä?