Kesäinen näkymä Tuomiokirkon tornista Snellmanin puistoon ja satamaan.
Kuva: Hannu Korhonen

Tulevaisuus tehdään tämän päivän valinnoilla myös kirkossa

Sulje silmäsi. Kuvittele, millaisessa tulevaisuudessa haluaisit elää. Millainen olisi tulevaisuuden kirkko?

Mitä tulevaisuudesta on ennustettu niin sanotusti isossa kuvassa? Sitran Megatrendit 2020 -listan mukaan ekologisella jälleenrakennuksella on kiire. Verkostomainen valta voimistuu. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu. Teknologia sulautuu kaikkeen. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa. Nämä ilmiöt ovat myös kytköksissä toisiinsa.  

”Tulevaisuuksia on monia. Vaikutamme joka päivä tulevaisuuteen sekä niillä teoilla, joita teemme, että niillä, jotka jätämme tekemättä”, sanoo tulevaisuusviestijä Anna Solovjew-Wartiovaara Sitrasta. 

Tulevaisuusviestijä huomauttaa, että ajattelemme tulevaisuutta yleensä kapeasti. Näkökulmaa laajentamalla voisimme aavistella myös oudompia tulevaisuuksia ja villejä kortteja sekä nähdä toivottavia tulevaisuuksia. Yhtä kaikki meillä on vastuu tulevista sukupolvista, mikä vaatii tulevaisuuden eri vaihtoehtojen tutkailua, halusipa sitä tai ei. 

Haasta, kuvittele ja toimi 

”Suomessa monilla on hyvät lähtökohdat vaikuttaa tulevaisuuteen. Ihmiset uskovat, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa, vaikka kaikki eivät tiedä vaikuttamisen keinoja. Mitä huonompi on toimeentulosi, sitä vähemmän uskot, että voit vaikuttaa. Meidän kuitenkin pitäisi yhä enemmän saada ihmisiä mukaan tulevaisuuden rakentamiseen.” 

”Meidän pitäisi saada yhä enemmän ihmisiä tulevaisuuden rakentamiseen.”

Anna Solovjew-Wartiovaara

Solovjew-Wartiovaaran mukaan tulevaisuuteen vaikuttamista pitää harjoitella. Ensimmäiseksi on haastettava omat oletukset tulevaisuudesta: Mitä jos ei olisi jätettä? Mitä jos lapsia ei kiusattaisi koulussa? Mitä jos olisin tyytyväinen siihen, mitä on? Samalla on paikallaan pitää tuntosarvet valppaina heikkoja signaaleja, outoja ja ärsyttäviäkin ilmiöitä varten. 

Toiseksi kuvitellaan toivottavaa tulevaisuutta: Kenen toivottava tulevaisuus se on? Kenen näkemyksiä kuullaan? Samalla muistellaan menneisyyttä niin aisti- ja tunnemuistojen kuin tosiasioiden kautta. 

Kolmanneksi on aika toimia ja vaikuttaa, tehdä huomista tämän päivän teoilla. Tekoja, jotka vaikuttavat ajattelumalleihin, rakenteisiin, käyttäytymiseen, palveluihin ja vaikkapa teknologiaan. 

Mihin tulevaisuus kutsuu kirkkoa? 

Syksyn Kirkon viestintäpäivässä Anna Solovjew-Wartiovaaran puheenvuoroa kommentoi kirkon verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski.  

”Kirkko katsoo liiaksi menneisyyteen. Mihin tulevaisuus meitä kutsuu?” Lohikoski pohtii. 

Tulevaisuus on monella tapaa avoin myös kirkossa. Lohikosken mukaan tämän päivän teoilla kirkko ja paikallisseurakunta voivat rakentaa tulevaisuudesta kestävän, reilun ja oikeudenmukaisen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoteen 2026 ulottuva strategia suuntaa seurakuntien toimintaa niin, että tulevaisuutta varjostavat ongelmat saataisiin ratkaistua kestävästi. 

”Kirkko katsoo liiaksi menneisyyteen. Mihin tulevaisuus meitä kutsuu?”

Lari Lohikoski

”Se kuuden vuoden aika, jolle kirkon uusi strategia on tehty, on kriittisen tärkeä kirkolle ja koko ihmiskunnalle. Ratkaisuilla on jopa satojen vuosien häntä.” 

Lohikosken mukaan kirkon strategiassa on ajatus tulevaisuuteen suuntaavasta kirkosta.  

”Jeesuskin puhui Jumalan valtakunnasta, joka on jotain tulevaa ja jo nyt läsnä”, Lohikoski muistuttaa.  

Tulevaisuuteen vaikuttaminen haastaa kirkon toimijat entistäkin enemmän vuoropuheluun ympäristönsä kanssa. Kirkossa halutaan avata ovet ulospäin, kirkkoon ja kasvuun, kaikille, yhteiselle työlle, kumppanuuksille, uusille mahdollisuuksille sekä tulevaisuuteen. 

Rohkeasti uutta kokeilemaan, Kuopio! 

Kuopion seurakunnissa Ovet auki -strategiaa on työstetty ja työstetään parhaillaan niin seurakuntayhtymässä kuin seurakunnissa.

”Yhteinen kirkkoneuvosto päätti juuri ympäristödiplomista. Se on yksi tapa pitää ovia auki tulevaisuuteen ja olla toivon äänenä”, sanoo kuopiolainen pappi Oona Leiviskä, joka on ollut tekemässä kirkon strategiaa valtakunnallisessa ryhmässä.

”Kun taas pidämme ’ovet auki kaikille’, joudumme miettimään, miten turvaamme seurakuntatyön kokoalueellamme. Luottamushenkilöiden strategiaseminaarissa esimerkiksi kuultiin avauksia messujen toteuttamista niin, että niitä tekemässä on uusia ihmisiä ja vapaaehtoisten tehtävät ovat lisääntyneet. Toisaalta yhtymässä joudutaan miettimään muun muassa rahanjakomallia.” 

Kirkon strategia kannustaa myös muuttumaan ja tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin.

”Toivoisin, että meidänkin seurakunnissamme kokeiltaisiin rohkeasti uutta. Toimintaa tulisi suunnitella myös alle vuoden jaksoissa, juuri tässä nyt -ajatuksella. Luottamushenkilötkin puhuvat esimerkiksi jäsenyyden tukemisesta ja rohkaisevat toiminnan avoimeen ja rehelliseen tarkasteluun. Asioita voi tehdä myös keveästi ja iloisesti”, Leiviskä sanoo. 

Leiviskä muistuttaa yhteistyön ja kumppanuuksien voimasta. 

”Esimerkiksi meillä Männistön seurakunnassa tämän vuoden niittyprojekti syntyi täysin seurakuntalaisten aloitteesta. Seurakuntalaisten ideat voivat olla ihan muuta kuin työntekijöiden ajatukset – todennäköisesti jopa parempia.” 

Jo pitkän aikaa kirkossa on harmiteltu sitä, että moni nuori erkanee kirkosta nuorena aikuisena. Ratkaisuksi seurakuntalaisten kasvun tukemiseen on valtakunnallisesti hahmoteltu Polku-mallia. Oona Leiviskä kannustaa Kuopion seurakuntia yhteistyöhön Polku-mallin paikallistamisessa, jotta vaikkapa muuttojen myötä nuoren polku veisi lapsuuden kotiseurakunnasta uuteen seurakuntaan.

Tutustu kirkon Ovet auki -strategiaan Suomen ev.lut. kirkon verkkosivuilla