Pyhän tanssin ohjaaja Tiina Sara-aho.
Pyhän tanssin ohjaaja Tiina Sara-aho. Kuva: Maiju Korhonen

Pyhä tanssi vie meditatiiviseen rukoustunnelmaan Pyhän Johanneksen kirkossa

Kirkkosalissa vallitsee rauha ja hiljaisuus, kun parikymmentä ihmistä liikkuu hitaasti musiikin tahdissa seuraten ohjaajansa Tiina Sara-ahon esimerkkiä pyhän tanssin askelissa.

Voiko kirkossa tanssia?

Se on Männistön seurakunnan vs. kanttori Johanna Isokankaan mukaan kysymys, joka nousee esille aina aika ajoin.

”Kyllä voi. Pyhä tanssi sopii hyvin kirkkoon, sillä siinä on kyse rukouksesta kehon liikkeen, mielen ja musiikin kautta”, Isokangas vastaa.

Tanssin ohjaajana toimiva Tiina Sara-aho on Isokankaan kanssa samaa mieltä.

”Kokemus voi olla voimaannuttava, ja sen vaikutus kehossa ja mielessä voi kantaa pitkälle seuraaviin päiviin. Kerran eräs osallistuja vertasi pyhää tanssia pyhiinvaellukseen, koska siinä koetaan yhteyttä toisiin, erkaannutaan omaan vapauteen omien ajatusten kanssa ja palataan taas yhteen. Minusta se oli osuvasti sanottu.”

Ekumeenista vuoropuhelua ilman sanoja

Tanssin sisältönä voi olla jokin Raamatun kohta.

”Joidenkin koreografioiden nimet ovat kuvaavia, kuten Ave Maria, Via Dolorosa, Jeesus rukoilee Getsemanessa ja Kristus on ylösnoussut. Aihe voi tulla myös luonnosta, olla jokin runo tai ajatus.”

Pyhän tanssin tavoitteena on päästä mietiskelevään rukoustunnelmaan.

Ohjaaja näyttää valmiit askeleet ennen jokaista tanssia. Säestyksenä käytetään joko klassista, kirkollista tai etnistä musiikkia. Eri uskontojen kohdatessa on tarve rauhan ja sovinnon kysymyksin liittyville tansseille, kuten Rauhan rukous tai Nyt pelko pois.

”Pyhä tanssi on ajankohtainen asia globaalissa maailmassamme. Liikkeen kautta on mahdollista aistia ja tunnustella toisen uskonnon ja kulttuurin olemusta ilman yhteistä puhuttua kieltä.”

Vahvasti läsnä

Kristillisestä luonteestaan huolimatta pyhä tanssi ei vaadi vakaumuksellisuutta, vaikka pohjimmiltaan kyse onkin rukouksesta. Sara-aho kertoo osallistujien kokeneen, että pyhä tanssi luo voimakkaan läsnäolon, kauneuden, rauhan, ajattomuuden, kiitollisuuden ja sanattoman ymmärryksen tunteita.

”Pyhä tanssi sopii kaikille murrosiästä ylöspäin. On myös mahdollista järjestää lapsille ja aikuisille yhteinen tanssihetki tai toteuttaa se pelkästään käsien liikkeiden avulla tuolitanssina. Myös vauvat voivat osallistua aikuisen sylissä kantoliinassa.”

Kuva: Maiju Korhonen

Koreografioiden helppous takaa sen, että tanssissa voi päästä helposti mietiskelevään, meditatiiviseen rukoustunnelmaan.

”Pyhän tanssista tekee se, että kokoonnumme yhteen rukoilemaan koko kehollamme, vahvasti läsnä olevina, Kristus keskellämme. Sen kautta on mahdollista kokea Kristuksen läsnäolo keskellämme”, Sara-aho sanoo.

Pyhän tanssin päivä

Pyhä tanssin päiviä toteutetaan Männistön Pyhän Johanneksen kirkkosalissa kolme kertaa vuodessa. Seuraavan kerran tanssitaan 28.3.2020 klo 10–14.