Onko hoivateknologia uhka vai mahdollisuus?
Teknologialla on tänä päivänä tärkeä osa ikäihmisten hoivapalveluissa – eikä se ole välttämättä huono asia.
Kello on yhdeksän aamulla. Hilma on jo ehtinyt nousta, pukeutua, syödä aamupalan ja ottaa lääkkeet. Seuraavaksi hän kävelee rollaattorinsa kanssa olohuoneen pöydän ääreen odottamaan, että lähihoitaja ottaa häneen yhteyden pöydällä olevan tablettilaitteen kautta.
Pian kuuluukin tuttu soittoääni.
”Huomenta Hilma! Oletko ottanut jo lääkkeesi ja syönyt aamupalaa? Millainen vointisi on tänään?”, kyselee hoitaja Hilmalta videoyhteyden välityksellä.
Hilma kertoilee kuulumisiaan. Voinnissa ei ilmene mitään huolestuttavaa ja sovitaan, että hoitaja ottaa taas hoitosuunnitelman mukaisesti yhteyttä illalla.
Etähoiva lisääntyy koko ajan
Hilma kuuluu niin sanotun etähoivan piiriin – kuten kuuluu yhä laajeneva joukko kotihoidon parissa olevia ikäihmisiä.
Etäyhteydellä tyypillisimmin varmistellaan lääkkeiden ottaminen.
”Kuopiossa etähoiva käynnistettiin vuonna 2017 ja silloin asiakkaita oli noin kaksikymmentä. Nykyään heitä on jo parisen sataa”, Pohjois-Savon hyvinvointialueen iäkkäiden kotihoidon palveluesihenkilö Irene Huupponen kertoo.
Etähoiva on kotihoidon tukipalvelu, jossa asiakas ja hoitaja tapaavat kuva- ja puheyhteyden avulla. Asiakas saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa videokuvan välityksellä, ja tapaamisten ajankohdat on sovittu hoiva- ja palvelusuunnitelmassa.
Videokuvan välityksellä hoitajan on mahdollista tukea asiakkaan selviytymistä arjen askareista ja päivittäisistä toimista omatoimisesti.
”Etäyhteydellä tyypillisimmin varmistellaan lääkkeiden ottaminen ja ruokailu. Tietysti kysellään myös vointia ja sitä, onko asiakkaalla jotain erityistä mielen päällä.”
”Jos asiakkaan vointi vaikuttaa huonolta, tulee hoitaja kotiin tarkistamaan tilanteen ja arvioi jatkohoidon tarpeen”, Huupponen painottaa.
Videovälitteisesti voi vaikka jumpata
Huupposen mukaan etähoiva mahdollistaa yllättävän monenlaista toimintaa.
”On harjoitettu esimerkiksi fysioterapeutin vetämää yhteisjumppaa, johon pystyy osallistumaan useampikin asiakas – kukin tietysti kuntonsa mukaisesti.”
Etähoiva ei korvaa hoitajia.
”Yhteistä ruokailuhetkeäkin kokeiltiin, mutta siinä taisi ruuat ehtiä jäähtymään, kun osallistujat intoutuivat juttusille keskenään”, Huupponen nauraa.
Myös konsertteja on mahdollista videoyhteyden välityksellä tarjota.
”Se on pitkälti kekseliäisyydestä kiinni, minkälaista viriketoimintaa tällä systeemillä voidaan kehittää ja tarjota.”
rnu003ch2u003eEtäyhteys mahdollistaa aidon kohtaamisenu003c/h2u003ern rnrnVälillä on kansalaisten keskuudesta noussut esiin epäilyksiä, että teknologisten laitteiden avulla yritetään syrjäyttää hoitotyötä tekevät ihmiset ja ”oikea” hoito sekä jättää kotihoidon asiakkaat virtuaaliyhteyksien varaan. Tämä ei Huupposen mukaan pidä paikkaansa.rnrn rnrn”Etähoiva ei korvaa hoitajia. Monilla asiakkailla käy myös hoitaja kotona, vaikka he olisivatkin etähoivan piirissä.”rnrn rnrn”Toisille taas riittää pelkkä etäyhteydenotto päivittäin. Sen turvin he pärjäävät oikein hyvin kotioloissa.”rnrn rnrnHuupponen korostaa, että jokaisen asiakkaan tilanne ja hoivan tarve kartoitetaan ensin palveluohjauksessa. Sen pohjalta sitten valitaan itse kullekin sopivat keinot.rnrn rnrnEtähoiva on saanut käyttäjiltä pääasiassa hyvää palautetta.rnrn rnrn”Monet pitävät hyvänä sitä, että tietynlainen yksityisyys säilyy. Kukaan ulkopuolinen ei tule omaan kotiin eikä tarvitse sen takia stressata vaikkapa asunnon siisteydestä. Videoyhteyden näkymä on myös hyvin rajattu.”rnrn rnrn”Asiakkaat ja hoitajat ovat tykänneet siitä, että itse asiassa etäyhteyden kautta hoitaja voi olla aidommin läsnä ja keskittyä kohtaamaan juuri sen tietyn ihmisen. Kotikäynneillä kun joutuu monesti hoitelemaan useampaa asiaa samanaikaisesti.”rnrn rnrnHuupponen kertoo, että myös omaisilla on mahdollisuus ottaa yhteys etähoivan tabletin kautta.rnrn
Soveltuvuus selviää kokeilemalla
Etähoiva ei Huupposen mukaan kuitenkaan sovi aivan kaikille.
”Muistisairaille tämä ei ole paras vaihtoehto. Ja jos asiakas on kovin huonokuuloinen, voi videoyhteydellä kommunikoiminen olla hankalaa.”
”Kokeilemalla selviää parhaiten, onko siitä apua. Ketäänhän tällaiseen ei toki pakoteta.”
Hoivateknologia kehittyy kovaa vauhtia ja uusia innovaatioita tulee käyttöön. Turvarannekkeet, sähkölukot, lääkeautomaatit ja erilaiset hälyttimet ovat nekin jo arkipäivää hoivapalveluissa.
”Sähkölukolla varmistetaan, että hoitaja pääsee tarvittaessa asuntoon, vaikka asukas ei itse pystyisi avaamaan ovea. Näin voidaan käydä tarkastamassa tilanne, jos on syytä epäillä, että kaikki ei ole kunnossa.”
Hoivateknologia kehittyy kovaa vauhtia.
”Vuodehälytin puolestaan antaa hälytyksen, jos asiakas yöaikaan nousee sängystä eikä tietyn ajan sisällä palaa takaisin vuoteeseen. Silloin asiakkaaseen otetaan ensin yhteys turvapuhelinlaitteen kautta, ja jos siihen ei saada vastausta, käydään paikan päällä katsomassa, onko asiakas esimerkiksi kaatunut tai onko hänelle sattunut jotain muuta”, Huupponen valottaa teknologian tarjoamia mahdollisuuksia.
Erilaisia virtuaalisia ja sähköisiä turvajärjestelmiä voidaan myös yhdistää keskenään.
”Järjestelmien käytölle pitää kuitenkin olla hyvät perusteet, sillä ne tietyllä tavalla kaventavat käyttäjänsä yksityisyyttä – olkoonkin, että ne on tarkoitettu tueksi ja turvaksi.”
”Siksi on tärkeää, että asiakkaalle kerrotaan ymmärrettävästi, miksi hänelle tällainen turva hankitaan ja miten se toimii.”