Punapipoinen ja punahaalarinen lapsi katsoo silmiin harmaaksi maalatun puurakennuksen edessä.
Elsa tuli tytön nimeksi. Kuva: Kaija Vuorio

Missä olet Elsa?

Lokakuun 14. päivänä nimipäiväänsä viettävästä Elsa Kotelasta ei pitänyt tulla alun alkaen ollenkaan Elsaa.

Perhe oli nimittäin odotusaikana täysin varma, että tulossa olisi poika ja sen nimeksi laitettaisiin Sisu.

Kun selvisi, että odotetaankin tyttövauvaa, alkoi esikoinen Urho kutsua tulevaa siskoaan Elsaksi. Mistä tuolloin alle 3-vuotias Urho keksi Elsan, on arvoitus, mutta ehkä Disneyn Frozenin Elsa-jääprinsessalla oli
osuutta asiaan.

”Urho alkoi huhuilla, että Elsaa, Elsaa, missä olet Elsaa”, kertoo äiti Riikka Kotela.

Oli Urho tietysti saattanut kuulla sukutarinoitakin. Urho oli saanut nimensä Riikka Kotelan äidin isän mukaan. Elsa oli Riikan isän äidin nimi, joten Riikan omien isovanhempien nimet kertautuvat nyt perheen
nimissä.

Sukutarina jatkuu koskettavasti Elsa Aino Auroran toisessakin nimessä. Aino oli nimittäin Riikan äidin äidin, siis Elsan isomummon nimi. Aino-isomummo oli kuollut niin nuorena, että nuorin lapsista eli Riikan äiti oli vasta 4-vuotias.

Riikan äiti oli jäänyt äidittömäksi ja tunsi elämänikäistä äidinkaipuuta, joten tuntui hyvältä kunnioittaa muistoa tällä tavalla.

”Oikeastaan ajattelinkin ensin Ainoa tyttövauvan nimeksi, mutta Urho valtasi Elsa-nimen niin voimallisesti, että päädyimme ihanaan Elsaan.”

Elsa on saksalainen lyhentymä Elisabethista, joka on puolestaan Marian jälkeen koko kristikunnan yleisin naisen nimi. Se mainitaan jo Vanhassa testamentissa ja Uudessa testamentissa se on Johannes Kastajan
äidin nimi. Niinpä katolisella kirkolla toistakymmentä Elisabeth-pyhimystä.

Erityisen suosittu Elisabeth on ollut ja on hallitsijan nimenä.

Suomalaisessakin kalenterissa Elsa on vanhaa perua, jo 1700-luvulta lähtien.