Millaiseksi kirkko mielletään? – uusi tutkimus kertoo suomalaisten mielikuvista
Tuoreen seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi kaupunkiseurakuntien alueella.
Seurakunnat koettiin myös aiempaa rohkeammiksi, henkilökohtaisemmiksi ja kokeilunhaluisemmiksi.
”Vaikka mielikuvien muutos ei useilla paikkakunnilla ollut erityisen voimakasta, kokonaiskuva muutoksesta on selkeä ja johdonmukainen”, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä toteaa.
Kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2023 kaikkiaan 15 kaupunkiseurakunnan alueella, ja siihen vastasi 7 356 suomalaista. Vastaava kysely on aiemmin toteutettu vuosina 2018 ja 2021.
Nuorten miesten suhtautuminen muuttunut myönteisemmäksi
Kaikilla 11 paikkakunnalla, joissa tuloksia voitiin verrata aiempaan kyselyyn, seurakuntien jäsenet kokivat seurakuntansa entistä henkilökohtaisemmaksi ja paria poikkeusta lukuun ottamatta myös rennommaksi, rohkeammaksi ja kokeilunhaluisemmaksi.
Paikkakuntien välillä oli kuitenkin myös eroja. Tampereella muutosta oli tapahtunut eniten seurakuntaansa tärkeänä pitävien osuudessa. Helsingissä ja Kuopiossa eniten positiivista muutosta koettiin seurakuntien rohkeudessa ja kokeilunhalussa.
Paikkakuntien välillä oli myös eroja.
Esimerkiksi Helsingissä huomionarvoista oli, että kirkko näyttää herättävän selvästi aiempaa enemmän tunteita – sekä positiivisia että negatiivisia. Merkityksettömyyden kokemus on joissakin vastaajaryhmissä jopa enemmän kuin puolittunut. Kysely antaa myös viitteitä siitä, että etenkin nuorimman ikäluokan miesten suhtautuminen kirkkoon on muuttumassa avoimen kiinnostuneeksi ja aiempaa myönteisemmäksi.
Seurakunta kohdataan hyvin usein median kautta
Noin puolet kyselyyn vastanneista sanoivat kohtaavansa paikallisseurakuntansa useimmiten median, kuten seurakuntalehtien, muiden lehtien, tv:n ja radion kautta. Kirkon jäsenistä 60 prosenttia ja kirkkoon kuulumattomistakin 33 prosenttia sanoi kohdanneensa vuoden aikana paikallisseurakuntia tällä tavoin.
Toiseksi yleisin tapa olla tekemisissä seurakuntien kanssa on vierailut hautausmailla. Lähes puolet (46 %) kaikista vastaajista ilmoitti käyneensä vuoden aikana hautausmaalla. Noin neljäsosa (27 %) suomalaisista oli osallistunut kirkollisiin toimituksiin ja viidesosa (22 %) oli vieraillut seurakunnan kirkossa tai kappelissa.
Somen kautta kohtaaminen korostui varsinkin nuorilla.
Noin joka kuudes (16 %) vastaajista ilmoitti kohdanneensa seurakunnat sosiaalisen median kautta. Sosiaalisen median kautta kohtaaminen korostui varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 25-vuotiaista vastaajista neljäsosa (25 %) ilmoitti kohdanneensa seurakuntia sosiaalisessa mediassa.
Vähäosaisten auttamista pidetään tärkeänä
Kyselyyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1–7 seurakuntien tekemien asioiden tärkeyttä ja toisaalta samoissa asioissa onnistumista.
Vastaukset olivat hyvin samanlaisia kuin kahden vuoden takaiseen kyselyyn osallistuneilla. Vastaajat pitävät tärkeinä, että kirkko pitää huolta vanhuksista ja vähäosaisista, tukee elämän kriiseissä sekä ylläpitää lasten ja nuorten toimintaa. Myös kirkkojen ja hautausmaiden hoitoa arvostetaan. Suurimmat erot tärkeyden ja seurakuntien työn onnistumisen välillä olivat juuri näissä kysymyksissä.
Myös kirkkojen ja hautausmaiden hoitoa arvostetaan.
Suurille kaupungeille kuten Kuopiolle on tyypillistä, että ihmiset kokevat kuuluvansa nimenomaan kirkkoon eikä seurakuntaan. Moni ei edes tiedä mihin seurakuntaan he kuuluvat. Aktiivisille jäsenille oman seurakunnan merkitys korostuu.
Tutkimuksen mukaan nuoret miehet kokevat kirkon arvojen vastaavan paremmin heidän omia arvojaan. Saman ikäluokan naiset puolestaan kokevat kirkon arvojen eroavan enemmän heidän omista arvoistaan. Arvojen eroavaisuus näkyy muun muassa kasteiden alenevissa määrissä. Päätös lasten kastamisesta tehdään usein jo ennen parisuhdetta ja lasten saamista.
Kuopiossa ollaan pääosin tyytyväisiä paikallisiin seurakuntiin
Kuopion seurakuntien alueella kyselyyn osallistui 517 vastaajaa. Joukossa oli kirkkoon kuuluvia ja kirkkoon kuulumattomia.
Kirkkoon kuuluvat kuvailivat Kuopion seurakuntia muun muassa adjektiiveilla hyvä, monipuolinen, perinteinen, etäinen ja näkymätön.
Kirkkoon kuulumattomille seurakunnat kuvastuivat adjektiiveilla tuntematon, vanhoillinen, etäinen, perinteinen ja hyvä.
Kuopion seurakuntia kohtaan koettiin vastaajien keskuudessa hyvin positiivisia tunteita kuten tyytyväisyyttä, myötätuntoa, kiinnostusta, iloa ja mielihyvää. Mielikuva seurakunnista on myönteinen 45 prosentilla ja neutraali 48 prosentilla vastaajista. Kielteinen mielikuva on vain kahdeksalla prosentilla.
Kuopiolaiset pitävät tärkeänä, että seurakunnat ylläpitävät kirkkoja ja hautausmaita, pitävät huolta vanhuksista ja tukevat elämän kriiseissä. Seurakunta kohdataan uutismediassa, hautausmaalla ja osallistujana kirkollisissa toimituksissa kuten häissä ja hautajaisissa. Kohtaamisista kirkollisten palvelujen äärellä oli myönteinen kokemus 39 prosentilla, neutraali 38 prosentilla ja kielteinen kolmella prosentilla.
Tietoa seurakunnista etsitään eniten Kirkko ja koti -lehdestä, verkkosivuilta, paikallismediasta, sosiaalisesta mediasta ja ystäviltä.
Kuopiolaisista vastaajista 33 prosenttia haluaa ehdottomasti olla kirkon jäsen koko elämänsä ajan. Vastaajista viisi prosenttia arvioi todennäköisesti eroavansa joskus kirkosta. Kirkkoon kuulumattomista viisi prosenttia aikoo todennäköisesti joskus liittyä kirkkoon.
Kirkon toivotaan lisäävään näkyvyyttään torilla, kauppakeskuksissa ja kirjastossa. Tärkeimpinä kirkollisina paikkoina pidetään Tuomiokirkkoa ja hautausmaita.