Eija Korhonen kuusiaidan edustalla.
Kuva: Heli Haring

Miksi Poukaman leirikeskuksen vene oli sidottu lipputankoon?

Hiljattain eläköityneen Poukaman vahtimestarin Eija Korhosen työvuosiin mahtuu monia hauskoja sattumuksia.

Tuuhea kuusiaita erottaa Poukaman leirikeskuksen läheisestä kävelytiestä. Syyskuun alussa eläkkeelle jäänyt Poukaman vahtimestari Eija Korhonen katselee havupuurivistöä hymyillen.

”Istutin nämä kuuset tähän pieninä taimina neljäkymmentä vuotta sitten, kun aloitin työni. Korkeallehan nuo jo yltävät.”

Korhosen päätyminen Kuopion evankelis-luterilaisen seurakunnan palvelukseen vuonna 1981 kävi hyvin säpäkästi.

”Meillä ei tuolloin ollut puhelinta, joten silloinen talousjohtaja tuli eräs lauantai käymään kotonamme ja ilmoitti, että minut on valittu Poukaman leirikeskuksen talonmieheksi. Heti maanantaina kuulemma pitäisi aloittaa.”

Olin varma, että nyt tuli tehtyä vikatikki.

Työ edellytti, että Korhonen perheineen muuttaa asumaan leirikeskuksen yhteydessä olevaan asuntoon. Muuttokuorma kuljetettiin seurakunnan traktorilla Kelloniemestä Poukamaan.

”Ensin kauhistuin, että minne korpeen olemme oikein joutumassa. Olin varma, että nyt tuli tehtyä vikatikki.”

Vaan eipä tullut. Korhonen tarttui toimeen ja opetteli kantapään kautta erilaiset huolto- ja kunnostustyöt sekä myöhemmin myös kokkaus- ja keittiöhommat.

”Pudottelin lumet katolta, putsasin likakaivot ja kannoin saunaan puut. Kun remonttimiehiä tuli paikalle, kuljin heidän matkassaan katsomassa, että missä asennossa minkäkin mutterin pitää olla. Olen elävä esimerkki siitä, että kaikenlaiset työt on mahdollista oppia eikä ole olemassa erikseen miesten ja naisten töitä.”

Vuosikymmeniin on mahtunut monenlaista.

”Yhdeltä rippileiriltä jäi mieleen tapaus, että nuoret olivat onnistuneet upottamaan leirikeskuksen alumiiniveneen. Kun pelastajat olivat nostaneet veneen kuiville, leirin pappi sitoi sen tiukasti lipputankoon, ettei paatti vain uudelleen päädy lammen pohjaan.”

Aluksi kauhistuttanut ”korpikin” osoittautui lopulta niin viihtyisäksi, että Korhonen puolisoineen on halunnut jäädä Poukamaan asumaan myös työuran jälkeen.