Kati Puustinen hymyilee, taustalla Ylen uutisstudiota.
”Median moniäänisyys on asia, joka ei tule koskaan täysin valmiiksi”, Ylen journalistinen kehityspäällikkö Kati Puustinen painottaa. Kuva: Tuija Hyttinen

Kenen ääni kuuluu mediassa ja kuka jää paitsioon?

Maailmassa on loputtomasti tarinoita ja niillä monta puolta. Medialla on haasteellinen tehtävä yrittää tuoda tasapuolisesti esille tätä moninaisuutta.

Lyhyesti kiteytettynä tiedotusvälineiden tehtävä on näyttää maailma niin todenmukaisena kuin mahdollista. Ei mikään helppo homma – varsinkaan näin valeuutisten luvattuna aikana.

Perinteisesti ne, jotka pitävät suurinta mekkalaa, saavat suurimman huomion. Heidän äänensä on kuitenkin vain yksi osa totuutta. Totuus piirtyy todenmukaisempana vasta, kun ne kaikkein hiljaisimmatkin äänet saadaan kuulumaan.

”Tätä kohti on mahdollista kyllä mennä. Se vaatii, että asiaan kiinnitetään aktiivisesti huomiota ja käytetään erilaisia työkaluja mediasisältöjen analysointiin”, Ylen journalistinen kehityspäällikkö Kati Puustinen kertoo.

Moniäänisyys ei ole pelkkä vähemmistökysymys

Moniäänisyys on Puustisen mukaan Ylen perustehtävä, mutta sen painotus on vaihdellut vuosien myötä.

”Moniäänisyys mielletään vähemmistökysymykseksi ja se ehdottomasti on sitä, koska aliedustetut ryhmät ovat perinteisesti olleet mediassa äänessä hyvin vähän. Mutta emme voi katsoa muidenkaan ohi emmekä yli.”

”Kun lähdimme tekemään moniäänisyystyötä kolme vuotta sitten, kartoitimme aluksi, kuinka uutispuolella työskentelevät yleläiset ymmärtävät moniäänisyyden. Ilmeni, että on paljon eri tapoja mieltää asia.”

Puustinen työskentelee Ylellä journalististen uudistusten parissa ja moniäänisen journalismin edistäminen lohkaisee työstä suurimman osan.

On paljon eri tapoja mieltää moniäänisyys.

”Järjestämme muun muassa koulutusta, jossa pohdimme, kenen ääni ei kuulu mediassa. Tärkeää on tunnistaa ja tunnustaa myös henkilöstön monimuotoisuus.”

”Työn alla on sisältöanalyysin kehittäminen. Olemme pitäneet jo vuosia käsin kirjaa uutisissa esiintyvien sukupuolijakaumasta. Nyt pyrimme automatisoimaan analyysia ja laajentamaan sitä sosioekonomiseen asemaan. Haluamme esimerkiksi, että esille pääsevät muutkin kuin korkeakoulutetut ja johtavassa asemassa olevat.”

Tekoäly tarjoaa myös mahdollisuuksia

Eri sukupuolta ja eri asemassa olevien ihmisten esillä pitämisen lisäksi moniäänisyys rakentuu toki muistakin elementeistä. 

”Alueellinen tasapuolisuus kannattaa pitää mielessä. Ylellä pohdimme myös paljon sitä, näkyvätkö erilaiset arvomaailmat tai vaikkapa henkisyys tarjonnassamme. Median on perinteisesti ollut helpompi tuoda esiin liberaalia kuin konservatiivista ajattelua.  Entä tuleeko millä tavalla esille se, että reilusti yli 60 prosenttia suomalaisista kuuluu edelleen kirkkoon – helpommin uutisoidaan kirkosta eronneiden määristä”, Puustinen mainitsee muutamia esimerkkejä.

Alueellinen tasapuolisuus kannattaa pitää mielessä.

Viime aikoina on puhuttu paljon tekoälystä, joka on tullut rytinällä keskuuteemme. Sen uhat ja mahdollisuudet on syytä tunnistaa myös mediassa.

”Me pyrimme etsimään vastuullisia käyttötapoja tekoälylle. Olemme juuri testanneet, miten tekoälyn avulla voi kääntää uutisia eri kielille. Kone kääntää osan ja ihminen viimeistelee. Tämä on valtava mahdollisuus myös moniäänisyydelle, sillä ihmistyövoimaa voidaan vapauttaa enemmän tiedonhankintaan.”   

Journalistin ohjeita

  • Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
  • Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
  • Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
  • Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

Lähde: Julkisen sanan neuvosto