Helmikuussa juhlistetaan viittomakieltä
On myytti, että viittomakieli olisi sama kaikkialla maailmassa.
Viittomakieltä käyttävät syntymästään saakka kuurojen lisäksi muiden muassa kuuroutuneet, huonokuuloiset, viittomakielisten omaiset ja ystävät, kuurojen parissa työskentelevät, tutkijat ja tulkit.
Suomessa vietetään kansallista viittomakielen päivää 12.2.
Paljonko Suomessa on viittomakielen käyttäjiä, viittomakielen tulkki Urpo Ontronen?
”Arvioiden mukaan äidinkielenään viittomakieltä käyttäviä on noin 5500, joista kuuroja on noin 3000. Sitä on kuitenkin hankala sanoa, kuinka moni tuosta joukosta käyttää viittomakieltä ainoana kielenään.”
Onko viittomakieli kansainvälinen kieli?
”Ei ole, sillä kieli syntyy aina yhteisössä ja sen tarpeisiin. Olettamus viittomakielen yleismaailmallisuudesta on jokin vanha uskomus, joka aina välillä pompahtaa pintaan. Se kyllä pitää paikkansa, että esimerkiksi eri Pohjoismaiden viittomakielissä on samoja elementtejä, jotka helpottavat keskinäistä kommunikaatiota. Erikseen on sitten vielä kansainvälinen viittominen, joka on varsinaista viittomakieltä visuaalisempaa. Sitä käytetään esimerkiksi kuurojen kansainvälisissä kokoontumisissa.”
Missä viittomakieltä voi opiskella?
”Jos haluaa opiskella harrastetasolla, on ainakin suurempien kaupunkien kansalais- ja työväenopistoissa tarjolla kursseja. Tutkintoon saakka viittomakieltä voi opiskella Helsingin humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja Turun diakonia-ammattikorkeakoulussa.”
Millaisissa tilanteissa viittomakielen tulkkeja käytetään?
”Voi sanoa, että työhön kuuluvat kaikki tilanteet syntymästä kuolemaan. Eniten on terveydenhuoltokäynteihin liittyviä tulkkauksia. Paljon on myös asiointitilanteissa tulkkaamista, esimerkiksi pankeissa tai virastoissa. Viittomakieliset itse tilaavat tulkin Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta silloin, kun tarvetta on. Pyyntö voi tulla myös viranomaiselta, jos on kyse vaikkapa oikeuskäsittelystä jossa on osallisena kuulovammainen henkilö.”