Yhtenäisyyden voima ja vaara – Babylonin tornin tarina
Kuvaus Babylonin tornin rakentamisesta tunnetaan parhaiten siitä, että siinä maailman eri kielet saavat syntynsä. Kertomus tukee ajatusta kansojen moninaisuudesta Jumalan työnä.
Kertomus Babylonin tornista on lyhyt, mutta siinä on draamaa kerrakseen. Tornin rakennustyömaalla kuljetaan yhtenäisyydestä ja joukon voimasta suureen hajaannukseen.
”Kuten monet muutkin Raamatun alun kertomukset, myös tämä kertomus selittää, miksi maailma on sellainen kuin se on”, sanoo Helsingin yliopiston Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta.
Kertomuksen alussa koko maailma puhuu yhtä kieltä. Ihmiset saavat suurellisen idean: he päättävät rakentaa kaupungin ja tornin, joka ulottuu taivaaseen asti. Näin he tavoittelevat mainetta ja pysyvät yhdessä, eivätkä hajaannu yli maan.
Alussa koko maailma puhuu yhtä kieltä.
Jumala näkee hankkeessa piilevän vaaran ja toteaa, että tämän jälkeen ihmiset pystyvät tekemään mitä tahansa. Niin hän päättää sekoittaa ihmisten kielet, etteivät he ymmärrä toisiaan, ja hajottaa heidät kaikkialle maailmaan.
”Kertomus sijoittuu Babyloniin eli Baabeliin, jonka alueelta tunnetaan zikkurateja, kerroksittain kohoavia tornirakennelmia, joiden raunioita on edelleen jäljellä. Tunnetuimpia on Marduk-jumalalle omistettu zikkurat 600-luvulta ennen ajanlaskun alkua.”
Kertomusta voi tulkita monin tavoin
Jutta Jokirannan mukaan tiivis teksti suorastaan kutsuu täydentämään sitä, mitä siinä ei sanota. Kertomusta on tulkittu useimmiten niin, että siinä Jumala rankaisee ihmisiä heidän synneistään. On monia näkemyksiä siitä, mitä pahaa kaupungin ja tornin rakentamisessa on.
”Selityksenä voidaan nähdä ylpeys, vallanhimo tai halu nousta Jumalan tasolle. Ihmiset myös halusivat jäädä yhteen paikkaan, kun Jumala oli antanut heille tehtäväksi täyttää koko maan.”
Kielten ja kansojen moninaisuus on Jumalan työtä.
Toisen tulkinnan mukaan kertomus selittää ennen kaikkea kielten ja kansojen syntyä, eikä siinä nähdä synnin ja rangaistuksen ulottuvuutta.
Samaan kysymykseen vastaa myös edeltävä ensimmäisen Mooseksen kirjan luku 10, jossa kerrotaan Nooan pojista ja heistä polveutuvista kansoista.
”Tämän tulkinnan pohjalta voi ajatella, että kielten ja kansojen moninaisuus on Jumalan työtä ja hänen tahtonsa.”
Muukalaisuuden kokemuksia ja moninaisuuden arvostamista
Yksi keskeinen teema kertomuksessa on ihmisen halu olla yhtä ja asettua jonkin yhteisen tavoitteen, ideologian tai liikkeen taakse.
”On perusinhimillinen tarve, että täytyy kuulua johonkin selvitäkseen tässä maailmassa ja voidakseen elää ihmisenä. Kuuluminen tarvitsee jonkin näkyvän merkin tai symbolin.” Yhdistymiseen liittyy se riski, että alkaa toimia sokeasti ryhmän mukana.
Jokirannan mielestä kertomus Babylonin tornista ei niinkään kuvaa sitä, millainen maailman pitäisi olla. Teksti on enemmänkin sen tiedostamista, millaisia ihmiset ovat.
”Voi olla hyväkin, että olemme hiukan varpaillamme silloin, kun joukkoja kootaan. Maailmanhistoria tuntee monia esimerkkejä siitä, miten ryhmän nimissä ei aina tapahdu pelkkää hyvää.”
Kuuluminen tarvitsee jonkin näkyvän merkin tai symbolin.
Babylonin tornin juurella syntyvät myös lähtökohdat muukalaisuuden kokemukselle. Se toistuu myöhemmin Raamatussa useassa yhteydessä, esimerkiksi kertomuksissa Abrahamista ja Egyptin orjuudesta.
Apostolien tekojen helluntaikertomuksen voi nähdä epäsuorana viittauksena Babylonin torni -kertomukseen. Siinä opetuslapset kertovat Jumalan suurista teoista, ja jokainen kuulee puheen omalla kielellään.
”Sekä helluntaikertomus että kuvaus Babylonin tornista tukevat moninaisuuden arvostamista.”