HAveristen perhe yhdessä ulkona.
Jouni Haverinen asuu perheensä kanssa Bulgariassa ja työskentelee sikäläisessä seurakunnassa. Kuva: Jouni Haverisen arkisto

Pääsiäisen kertomuksista voi löytää aina yhä enemmän rikkauksia

Kolme seurakuntalaista kertoo, miku00e4 heitu00e4 puhuttelee pu00e4u00e4siu00e4isen sanomassa.

Jouni Haverinen, Bulgaria, Siilinjärven seurakunnan nimikkolähetti

Jouni Haverinen asuu Bulgariassa perheensä kanssa ja työskentelee paikallisessa seurakunnassa. Pääsiäinen on yksi vuoden kiireisimmistä työviikoista.

”Valmistautuminen pääsiäiseen on myös samalla töihin valmistautumista. Voisi ajatella, että joka vuosi läpikäydyt samat kertomukset alkaisivat kyllästyttää, mutta oikeastaan tilanne on toisin päin. Syventymällä asiaan yhä enemmän, löytää siitä yhä enemmän rikkauksia.”

”Puhuttelevinta on se, miten Jeesus, Herra ja Kuningas, itse antoi itsensä meidän edestämme. Kuin sivullinen, joka uhrasi itsensä, kun vihainen koira hyökkäsi jostain kimppuusi. Se on huikea kuva siitä, millainen Jumala meillä on”, Haverinen pohtii.

Haverinen muistaa eräänä pääsiäisenä järjestetyn tapahtuman muslimilähiön keskustassa. Perinteen mukaisesti mukaan kutsuttiin myös naapuripaikkakuntien pastoreita.

Haverinen kertoo erään innokkaan pastorin huudahtaneen mikrofoniin: ”Mitä sinä olet tehnyt tänä pääsiäisenä Jumalalle?”

Pääsiäisviikolla kokoonnumme kirkolle joka ilta.

”Hän toki hienosti koitti kannustaa ihmisiä ajattelemaan, miten he voisivat palvella lähimmäisiä Jumalan kunniaksi. Kuitenkin pääsiäisenä nimenomaan julistamme sanomaa, mitä Jeesus on tehnyt meidän puolestamme. Ja se tapahtui ennen kuin itse kerkesimme tekemään mitään asian hyväksi”, Haverinen toteaa.

Onko sinulla pääsiäisperinteitä?

”Lasteni kanssa olemme paastonneet esimerkiksi herkuista. Pääsiäisviikolla kokoonnumme kirkolle joka ilta ja katsomme Jeesus-elokuvan. Kiirastorstaina on ehtoollinen ja pesemme seurakuntalaisten jalat”, kertoo Haverinen seurakuntansa perinteistä.

Pirkko Korhonen kangaspuiden edessä.
Pirkko Korhonen. Kuva: Raili Pursiainen

u003ch2u003eu003cstrongu003ePirkko Korhonen, Su00e4yneinen, Ju00e4rvi-Kuopion seurakunnan vapaaehtoinenu003c/strongu003eu003c/h2u003ernu003cstrongu003ePirkkou003c/strongu003e ja u003cstrongu003eJuhani Korhonenu003c/strongu003e ovat elu00e4neet suruaikaa. Heidu00e4n poikansa u003cstrongu003eAkuu003c/strongu003e menehtyi joulukuussa. Pitku00e4perjantain ku00e4rsimys ja situ00e4 seuraava ylu00f6snousemus ovat koskettaneet syvu00e4ltu00e4 u00e4idin sydu00e4ntu00e4.rnrnu201dSurun tummina hetkinu00e4 olen lu00f6ytu00e4nyt pu00e4u00e4siu00e4iskertomuksen lempeu00e4n Vapahtajan, joka kysyy: Mitu00e4 itket, Pirkko, ketu00e4 etsit? u00c4lu00e4 ole murheellinen, minu00e4 olen tu00e4ssu00e4. Minu00e4 olen voittanut kuoleman. Sinun rakkaasi elu00e4vu00e4t Jumalan luona ja sinu00e4kin saat elu00e4u00e4 voittajan puolella.u201drnrnKorhonen kertoo, ettu00e4 juuri tu00e4ssu00e4 maailmanajassa hu00e4ntu00e4 on lohduttanut ymmu00e4rrys siitu00e4, miten Jumala itse ku00e4rsii ku00e4rsivien kanssa.rnrnu201dHu00e4n tulee maan alimpiin paikkoihin antaen voimaa ja lohdutusta. Pu00e4u00e4siu00e4isen ydinsanoma kuuluu myu00f6s heille, jotka eivu00e4t vaella juhlasaatossa.u201drnrnPirkko Korhosta ilahduttaa aina uudestaan kevu00e4u00e4n luonnon ylu00f6snousemus. Hu00e4n kylvu00e4u00e4 samettikukkia ja istuttaa pelargonian pistokkaita.rnrnu201dHaapojen kylkiin leimahtavat keltaiset ju00e4ku00e4lu00e4ympyru00e4t, ensimmu00e4iset yltiu00f6pu00e4iset krookukset tyu00f6ntu00e4vu00e4t kinoksia tieltu00e4u00e4n ja joutsenet palaavatu201d, Pirkko runoilee.rnrnu201dKasvun ihme on aina valtavau201d, hu00e4n sanoo.

Marjut Niemelä lähikuvassa.
Kuva: Marjut Niemelän kotiarkisto

u003ch2u003eu003cstrongu003eMarjut Niemelu00e4, Maaninka, Kallaveden seurakuntaneuvoston ju00e4senu003c/strongu003eu003c/h2u003ernu003cstrongu003eMarjut Niemelu00e4u003c/strongu003e muistelee parikymppisenu00e4 kokemaansa pitku00e4perjantain unta.rnrnu201dUnessani nu00e4in Jeesuksen ristillu00e4 ja Jeesuksesta vuotavan veren. Muistan heru00e4nneeni aina vu00e4lillu00e4, mutta uni jatkui koko yu00f6n samanlaisena. Aamulla u00e4itini kanssa keskustellessani ymmu00e4rsin, ettu00e4 olin saanut kokea jotain Jeesuksen ku00e4rsimyksestu00e4. Tuo muisto palaa pu00e4u00e4siu00e4isen aikoihin mieleeni luoden syvyyttu00e4 perinteiseen pu00e4u00e4siu00e4isen viettooni.u201drnrnu201dKu00e4rsimyksessu00e4kin meillu00e4 on toivoa, vaikka situ00e4 on usein vaikea nu00e4hdu00e4. Jeesuksen ristinkuolema on valtava ku00e4rsimys, joka kuitenkin johtaa sanoinkuvaamattoman valtavaan iloonu201d, Niemelu00e4 miettii.rnrnMaaningalla tyu00f6skentelevu00e4 luokanopettaja on kotoisin Etelu00e4-Pohjanmaalta, jossa perinteisesti pu00e4u00e4siu00e4isen viettoon on liittynyt tietynlainen hyvu00e4n ja pahan taistelu.rnrnu201dVaikka pu00e4u00e4siu00e4isnoitien juuret ovat pakanallisessa ajattelussa, ne voivat silti olla ohjaamassa meitu00e4 kristilliseen ajatteluun. Lapsena, kun pukeuduimme trulleiksi, meitu00e4 kasvatettiin aina ymmu00e4rtu00e4mu00e4u00e4n tu00e4mu00e4n leikin sisu00e4llu00e4 oleva totuus. Sen mukaan lankalauantaina sytytettu00e4vu00e4n kokon voi ajatella kuvaavan maailman valoksi tulleen Jeesuksen voittoa pahan vallasta.u201drnrnNykyisin Niemelu00e4n perinteisiin kuuluu kiirastorstain kirkko. Messun pu00e4u00e4tteeksi kirkkosalin tekstiilien vu00e4ri muutetaan mustaksi ja lauletaan ilman su00e4estystu00e4.rnrnu201dTu00e4mu00e4 on tunteita pintaan nostava hetki. Kuorolauluharrastukseni kautta olen saanut olla valmistautumassa ja toteuttamassa myu00f6s pu00e4u00e4siu00e4isyu00f6n ja -aamun messuja.u201d