Ihmiskunnan suurinta hyväntekijää etsitään – vastaus löytyy jouluseimen ääreltä 

Ensin tulee mieleen joku tiedemies, poliitikko tai rauhanneuvottelija.  

Kristinuskon näkökulmasta voisi tarjota erästä nimeä. Hän on Neitsyt Maria, Jeesuksen äiti. Maria on tehnyt enemmän hyvää ihmiskunnalle kuin kukaan toinen. 

Tämän ymmärtäminen edellyttää kristinuskon lähtökohdan hyväksymistä. Jumala on. Hän hakee syvää yhteyttä luotuihinsa. Tämän elämän jälkeen hän nostaa heidät taivaskotiin. 

Kun lähtee tästä liikkeelle, tajuaa, miksi jouluna juhlitaan myös Neitsyt Mariaa. 

Jumalan Poika syntyi ihmiseksi ja pelastajaksi ihmisten maailmaan. 

Maria suostui Jumalan Pojan äidiksi. Kun enkeli Gabriel kutsui häntä tähän tehtävään, hän vastasi viipymättä. ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit”.  

Tuosta suostumuksesta koitui valtava siunaus koko ihmiskunnalle. Jumalan Poika syntyi ihmiseksi ja pelastajaksi ihmisten maailmaan. Näin nuoresta naisesta tuli pelastavan siunauksen välittäjä. Marian suostumus koituu koko maailman autuudeksi.  

Jeesus yhdistää taivaan ja maan   

Mikä ihme tuossa Jeesuksessa sitten oikein piilee? Sana jumalihminen kertoo sen. Hänessä on kakseus yhdessä persoonassa, jumaluus ja ihmisyys. Siksi hän välittää yhteyden Jumalan ja ihmisen välille. 

Jumaluuden puolelta hän kiinnittyy taivaan voimiin. Ihmisyytensä kautta taas hän ikään kuin sulautuu ihmissydämiin. Hän on kuin liima, joka tarttuu kahteen erilaiseen pintaan liittääkseen ne yhteen. 

Näin Jeesus yhdistää maan ja taivaan, luodun ja luomattoman. Hän tuo Jumalan läsnäolon meidän ihmisten luo. Sydämemme haluaa avautua hänelle, koska se tunnistaa hänessä jotakin tuttua. 

Jeesuksessa on kakseus yhdessä persoonassa. 

Evankelista Johannes sanoo tämän kauniisti: sana tuli lihaksi eli ihmiseksi ja asui meidän keskellämme. Toisin sanoen, Jumalan Poika asuu siellä missä sydän avataan hänelle. 

Tässäkin Neitsyt Maria näyttää suuntaa ja esimerkkiä. Kun enkeli sanoi hänelle, että Jumalan Poika tulee häneen asumaan, Maria antoi sille suostumuksensa. Tapahtukoon niin, hän sanoi. 

Näitä samoja sanoja Jumala odottaa jokaiselta ihmiseltä. Hän pyytää tulla ihmisten auttajaksi ja pelastajaksi. Siihen hän tarvitsee kunkin suostumuksen. Vaikka Marian sanoilla: tapahtukoon niin eli tapahtukoon sinun tahtosi elämässäni. 

Kirkkomatka on suostumista Jumalan kutsuun 

Kuulostaa kovin hengelliseltä. Vaikealtakin, joku ehkä miettii. Miten tämä kaikki koskee minua? Mitä minä osaisin sanoa Jumalalle? Kun en ole niin uskonnollinen ihminen? 

Näitä huolia varten seurakunnat pitävät joulukirkkoja. Kirkkoreissu on nimittäin pyhiinvaellusmatka. Samalla kun jalat vievät kirkon ovesta sisään, sydän avautuu taivaan läsnäololle. Taivas puhuu musiikin, virsien, rukouksien, puheiden ja pelkän kirkon hiljaisuudenkin kautta. 

Kaikkein konkreettisimmin Jumalan kutsuun vastataan tulemalla ehtoolliselle. Kun kävelen ehtoolliskaiteen luo, polvistun, syön leivän ja juon viinin, kehoni tekee näkyviä asioita. Samalla sydän tai sielu ottaa vastaan hengellisiä lahjoja ja itse Kristuksen. 

Mitä minä osaisin sanoa Jumalalle? 

Ihminen on nimittäin kokonaisuus. Se mitä tapahtuu kehossa Jumalan edessä, tapahtuu myös ihmisen sisimmässä. Siksi kirkossa tehdään ulkoisia rituaaleja kuten ristimerkkiä, seisomaan nousemisia, kumarruksia ja ehtoollisen nauttimisia. 

Neitsyt Mariakaan ei ymmärtänyt enkelin viestistä kovinkaan paljon. Vain sen, että taivas tahtoo tulla hänen luokseen. Silti hän antoi sille suostumuksensa. Ja Pyhä Henki hoiti loput. Maria alkoi odottaa lasta ja hänestä tuli Jumalan Pojan äiti. 

Samalla tavalla voi tapahtua joulukirkossa. Pelkästään sinne meneminen on taivaan kutsuun vastaamista. Ovea avatessa sydän sanoo: tässä olen, pidä minusta huolta ja kuljeta minua, minne tahdot. 

Jokainen myöntyy omalla tavallaan 

Sijaisuuden ajatus kuuluu olennaisesti kristinuskoon. Jeesus sovitti syntimme meidän puolestamme, ikään kuin meidän sijaisenamme. Emme pystyneet siihen itse, joten Jumalan Poika teki sen. 

Eräät kirkkoisät ja äidit näkivät myös Neitsyt Mariassa sijaisen. Ihmisenhän kuuluu vastata Jumalan kutsuun myönteisesti. Langenneina olentoina, ensimmäisen Eevan (ja Aatamin) jälkeläisinä, emme kuitenkaan kykene tähän. Niinpä tarvitsemme siihen sijaisen. 

Tämä sijainen on Neitsyt Maria. Hän antaa kohtunsa ja sydämensä Jumalan Pojan kodiksi. Samalla hän sanoo Jumalalle kyllä meidän muiden puolesta. Häneltä Jumalan Poika kuulee, että jokainen ihminen kaipaa häntä pelastajakseen. 

Sijaisuuden ajatus kuuluu olennaisesti kristinuskoon. 

Näin Maria toisena Eevana korjaa ensimmäisen Eevan aiheuttaman vahingon. Hänen ansiostaan Jumalan Poika syntyy myös kaikkien muiden ihmisten sydämiin.  

Onko tämä jonkinlainen automaatio, joku saattaa kysyä. Eikö minun tarvitse tehdä mitään? 

Aivan tätä Marian sijaisuus ei tarkoita. Marian myöntyminen kertoo Jumalan Pojalle, että sinäkin suostut hänelle. Sinä teet sen myöntymisen omalla tavallasi. Vaikka sitten siellä joulukirkossa. 

Neitsyt Maria puhuu puolestani hyvää 

Vielä on yksi suuri syy sijoittaa jumalansynnyttäjä Neitsyt Maria ihmiskunnan hyväntekijöiden listan kärkeen, sanovat varhaiset kirkkoisät ja äidit. Maria nimittäin rukoilee puolestamme paremmin kuin kukaan muu. Hyväntekijä siis myös puhuu hyvää. 

Tämä perustuu siihen, että Maria on kaikkien rukousten välittäjän, Jumalan Pojan, äiti. Kun hän kantoi Jumalan Poikaa sydämensä alla, Pojan pyhyys täytti hänet syvemmin kuin ketään muuta ihmistä. 

Siksi Marian rukouksissa piilee erityinen voima. Kaikki perille päässeethän rukoilevat elävien puolesta. Mutta Marian pyyntöjä taivas kuulee eniten, koska hän rukoilee parhaiten Jumalan tahdon mukaan. Äiti kun tuntee Poikansa sydämen syvemmin kuin kukaan muu. 

Neitsyt Maria voidaan kokea taivaallisena ystävänä  

Mariassa on nähty myös sellaista inhimillistä myötätuntoa, jota on vaikea sijoittaa Jeesukseen. Vaikka Jeesus oli ihminen, hän oli vielä enemmän taivaallinen olento, Jumalan Poika. Siksi herää kysymys, mahtaako hän ymmärtää sydänjuuriaan myöten ihmisen suruja ja iloja.  

Mutta Neitsyt Maria ymmärtää, ajattelevat erityisesti katolisessa ympäristössä kasvaneet. He kokevat Marian taivaallisena ystävänä ja kanssakulkijana. Protestantit eivät näe Mariaa aivan samalla tavalla, vaikka iloitsevatkin hänen esirukouksistaan. 

Jokainen sielu kaipaa taivaan lahjaa. 

Kaikki kristityt ovat kuitenkin yhtä mieltä Neitsyt Marian korkeasta arvosta. Hän on ihmiskunnan suurin hyväntekijä, koska hän antoi kohtunsa kodiksi Vapahtajalle. Ja koska hän hyväntekijänä puhuu meistä hyvää taivaan väelle. 

Tätä taustaa vasten ymmärtää klassisen joulukuvan symboliikkaa. Siinä nuori äiti pitää vastasyntynyttä sylissään. Hänen ympärilleen kokoontuvat paimenet, tietäjät ja kihlattu Joosef. Muutama eläinkin näkyy kuvassa, olemmehan eläinten tallissa.  

Katsoja ei oikein tiedä, kumpi on tärkeämpi, Maria vai hänen lapsensa. Eikä tarvitsekaan tietää. Joka tapauksessa viesti on selvä: jokainen sielu kaipaa taivaan lahjaa, jonka Marian lapsi tuo ihmisten keskuuteen.