Yhteyttä ja luottamusta
Suhde uskontoon jakaa suomalaisia yhä enemmän. Puolet suomalaisista pitää itseään uskonnollisina ja lähes yhtä suuri osa ei-uskonnollisina tai ateisteina, kertoo tuore Kirkon nelivuotiskertomus.
”Uskovan” ja ”uskonnottoman” identiteetin ohella Suomesta löytyy melkein samat määrät ihmisiä, joiden uskonnollinen identiteetti on monisävyisempi. ”Kulttuurikristityllä” tarkoitetaan henkilöä, joka arvostaa kristillistä perinnettä ja kiinnittyy siihen, vaikka ei välttämättä usko kaikkiin kristinuskon opetuksiin. ”Etsijöille” sen sijaan on leimallista humanistinen ja liberaali suhde uskontoon sekä avoimuus erilaisille vaihtoehtoisille uskomuksille.
Kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 68,7 prosenttia suomalaisista.
Tärkeimmät syyt erota kirkosta ovat, ettei kirkolla ole merkitystä, eronnut ei koe olevansa uskonnollinen, ei halua maksaa kirkollisveroa tai hän ei usko Jumalaan.
Luottamus pitää yhteisön koossa
Kaikki merkit viittaavat siihen, että ihmisten etääntyminen kirkosta jatkuu. Silti ihmisillä on kaipuu yhteisöllisyyteen.
Piispa Jari Jolkkonen muistutti kirkolliskokouksen avajaissaarnassa, että Kristuksen kutsu on kutsu yhteyteen. Kristus kutsuu meitä, erilaisina ja erimielisinäkin, kilvoittelemaan ja kulkemaan yhdessä keskinäisessä kunnioituksessa.
Arkkipiispa Tapio Luoma puolestaan korosti kirkolliskokouksen avauspuheessaan luottamuksen merkitystä yhteisöä koossapitävänä voimana. Luottamuksen merkitys korostuu aikoina, jolloin epävarmuus valtaa alaa. Tarvitaan luottamusta itseemme, luottamusta toisiimme, luottamusta tulevaisuuteen, luottamusta Jumalaan.
Olisiko keskinäisessä kunnioituksessa ja luottamuksessa avaimet kirkon tulevaisuuden rakentamiseen?