Lukutaidon vaaliminen on kuulunut luterilaiseen perinteeseen
Suomi on ollut perinteisesti lukutaidon kärkimaita. Viimeisimmät tutkimukset kertovat oppimistulosten ja nuorten hyvinvoinnin muutoksista.
Muutokset lukutaidossa ovat suurempia kuin aikaisemmin ja heikosti lukevia on yhä enemmän. Erot lukutaidossa näkyvät tutkimusten mukaan myös muilla elämänalueilla.
Lukutaidon vaaliminen on kuulunut luterilaiseen perinteeseen. Mikael Agricolaa voidaan pitää suomen kirjakielen isänä. Hän loi suomen kirjakielen kääntämällä latinan- ja ruotsinkielistä kirkollista kirjallisuutta. Agricola opiskeli Saksassa Wittenbergin yliopistossa, jossa muun muassa Martti Luther opetti. Näin hän omaksui Lutherin ajattelun kirkon reformaatiosta, ja hänen myötään Suomen kirkko kääntyi luterilaisuuteen.
Suomalaisten lukutaito vahvistui kirkon johdolla.
Luterilaisen reformaation keskeinen ajatus oli, että jokaisen tulisi paitsi kuulla Jumalasta omalla kielellään, myös osata lukea Raamattua ja muita hengellisiä tekstejä. Agricola aloitti suomennustyönsä ABC-kirjalla (katekismus) vuonna 1543. Merkittävin hanke oli Uuden testamentin kääntäminen suomen kielelle vuonna 1548. Suomalaisten lukutaito vahvistui kirkon johdolla.
Tänäkin kesänä rippikouluissa käydään katekismus läpi. On hyvää perintöä osata ulkoa uskontunnustus ja kristinuskon keskeisiä tekstejä.
Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea näiden keskeisten tekstien sisäistä ymmärtämistä. Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään mukaan seurakunnan jumalanpalveluselämään.
Rippikoulussa huomioidaan jokaisen oma tapa oppia. Kaikilla nuorilla on lähtötilanteesta riippumatta tasavertainen oikeus käydä rippikoulu.