Katariina Kummala Kuopion Musiikkikeskuksella.
Kuva: Tuija Hyttinen

Kulttuuria kuluttava ihminen voi hyvin

Meillä kaikilla on suosikkitapamme tuoda arkeen vaihtelua, onnenhippusia ja kohokohtia. Itse saan eniten voimia elävästä musiikista.

Saman asian voi ajaa vaikkapa urheilutapahtumat, jumalanpalvelukset tai kaveriporukan lukupiirin kokoontuminen. Eri asiat nousevat merkitykselliseksi eri elämänvaiheissa. Elämysten äärelle hakeudutaan voimaantumaan, haltioitumaan ja saamaan lohtua.

Kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät tai ovat yhteydessä hyvinvointiin kutsutaan kulttuurihyvinvoinniksi. Jokainen meistä on omalla tavallaan kulttuurinen, luova ja itseään ilmaiseva riippumatta iästä, voinnista tai elinolosuhteista. Näiden tarpeiden ja oikeuksien täyttyminen luo merkityksellistä, syvällisesti tyydyttävää elämää.

Yksinäisyys on lisääntynyt radikaalisti.

Korona-aika on osoittanut asian kääntöpuolen. Arjen voimavaroja on haastettu ennen kokemattomilla tavoilla. Monia hyvän elämän osasia on joko vahvasti rajoitettu tai kielletty kokonaan. Kiitollisuus ja kaipuu entisten itsestäänselvyyksien äärelle on kasvanut, kun ne on määrittelemättömäksi ajaksi riistetty pois. Kaikilla ei kuitenkaan ole ollut voimia tai keinoja tehdä rajoitetusta elämästä siedettävämpää. Yksinäisyys on lisääntynyt radikaalisti.

Nyt on erityisen tärkeää pitää huoli toisistamme ja luoda uskoa tulevaan. Kulttuurityöläisenä minua lohduttaa ajatus siitä, että samalla, kun päivä pitenee ja kevätaurinko lämmittää, pääsemme ennen pitkää jälleen järjestämään erilaisia yleisötapahtumia ja nauttimaan elämyksistä yhdessä. Vielä koittaa se aika, että näemme ystävän kasvoilla loistavan hymyn ilman kasvomaskeja, voimme paiskata kättä uuden tuttavan kanssa ja halata läheisiä ilman pelkoa.

Kirjoittaja on Kuopion Musiikkikeskuksen ja kaupunginorkesterin johtaja