Minna Siikaniva hymyilee, lunta sataa.
Kuva: Tuija Hyttinen

Kirkko on nuorille tärkeä hyväntekijä – vaikka instituutiosta montaa mieltä ollaankin

Kirkon nelivuotiskertomus ja uudet strategiset avaukset ovat kääntäneet kirkon katseen erityisesti millenniaalisukupolven suuntaan. Kyseessä on noin vuosina 1980–1995 syntyneiden ikäryhmä.

Nuorten aikuisten elämää ja hengellisyyttä on tutkittu. Muun muassa uushenkisyys ja instituutiokriittisyys ovat heitä ohjaavia arvoja.

Suhtautuminen kirkkoon on moniulotteinen. Rippikoulun tai isostoiminnan jäljet eivät ole pysyviä ja kirkko mielletään vanhanaikaiseksi. Nuoret eivät myöskään kaipaa kirkon yhteisöllisyyttä.

Muutos tämän ryhmän kirkkosuhteessa, arvoissa ja asenteissa on ollut nähtävissä, mutta muutoksen nopeus on yllättänyt.

Kirkko on turvaverkko elämän kriiseissä.

Vaikka kirkosta ollaan montaa mieltä, on kirkko nuorille tärkeä hyväntekijä ja se edustaa suomalaisia perinteitä. Kirkko pitää huolen kasteista, häistä ja hautajaisista. Kirkko on myös tärkeä turvaverkko elämän kriiseissä.

Nuoret aikuiset kunnioittavat erityisesti kirkkorakennuksiin liittyvää historiaa.

Nuorten ajatukset kuvastavat myös valtaväestöä. Suurin osa jäsenistä ei osallistu aktiivisesti toimintaan. Enemmistö arvostaa kuitenkin suuresti kirkon tekemää hyvää työtä.

Jäsen onkin todellinen hyväntekijä. Kuopiossa suuri osa varoista kohdistetaan lapsi- ja nuorisotyöhön sekä diakoniaan.

Kirkollisveroeuroilla varmistetaan myös perheneuvonnan, sairaalasielunhoidon ja kirkon keskusteluavun työn jatkuvuus.

Kirkko haluaa jatkossakin tehdä hyvää työtä ja olla mukana ihmisen elämän käännekohdissa –arjessa ja pyhässä.

Siunausta vuodelle 2022.

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

Virsi 600:1.