Istumassa kolme nuorta, joista kaksi selin, yksi erillään puhelin kädessään.
Yhteisvastuukeräyksellä halutaan ehkäistä nuorten yksinäisyyttä, jolla on vakavia seurauksia. Kuva: HelsinkiMissio

Yhteisvastuu auttaa yksinäisiä nuoria

Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorille, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa menettää mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla.

Joka kuudes nuori kokee yksinäisyyttä. Joskus voi näyttää siltä, että lapsella tai nuorella on kavereita, mutta tosiasiassa hän on yksin. Tämä on 16-vuotiaan Lauri Pajukankaan kokemus.

”Nuorempana minulla oli kaveriporukka, mutta sen sisällä minua kiusattiin ja poissuljettiin”, hän kertoo.

Laurin rooli oli luokan poikien keskuudessa ”se herkkis”. Hänestä vitsailtiin eikä ikäviä sanoja säästelty. Kun hän toisinaan alkoi itkeä, toiset ilkkuivat.

”Se oli kaikista inhottavinta. Tuntui, että poikien kesken tunteita ei saanut kokea eikä näyttää.”

Yksinäisyyttä kokevista nuorista kolmannes ei tapaa ikätovereitaan koulun ulkopuolella viikoittain, edes verkossa.

Lauri ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Joka kuudes nuori kokee tälläkin hetkellä yksinäisyyttä. Tilanne pahentui koronapandemian aikana eikä ole palautunut sitä edeltävälle tasolle.

Yksinäisyys haittaa keskittymistä oppitunneilla sekä on yhteydessä liialliseen somen käyttöön, koulupoissaoloihin ja mielenterveysongelmiin. Yksinäisyyttä kokevista nuorista kolmannes ei tapaa ikätovereitaan koulun ulkopuolella viikoittain, edes verkossa.

Pitäisi voida puhua

Yksinäisyys ja elämänhallinnan menettäminen on ahdistava, yksilöllinen kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä.

Lauri Pajukangas toivoo, että yhä useampi saisi yksinäisyytensä apua. Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen tuotosta viidesosa ohjataan yksinäisyyttä kokevien nuorten tukemiseen HelsinkiMission kautta.

”Yksinäisyyttä ei pitäisi joutua salailemaan, vaan siitä tulisi voida puhua opettajille ja vanhemmille”, Lauri toteaa.

Aina puhuminen lähipiirille ei kuitenkaan ole mahdollista. HelsinkiMission kautta 12–29-vuotias nuori voi hakea kaverikseen vapaaehtoisen. Järjestö ylläpitää myös Nuorten kriisipistettä, jossa pääsee keskustelemaan ammattiauttajan kanssa maksutta, ilman pitkiä odotusaikoja, lähetettä tai diagnoosia. Nuorten kriisipiste toimii fyysisesti Helsingissä mutta auttaa etänä 12–29-vuotiaita ympäri Suomen.

Tarvitaan hyväksyviä yhteisöjä

Yksinäisyyttä vähentää myös HelsinkiMission School to Belong -ohjelma, joka toimii jo yli sadassa oppilaitoksessa ympäri Suomea. Ohjelma auttaa koulua tunnistamaan ja lievittämään nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja tarjoaa työkaluja yhteisöllisyyteen. Ohjelmaan osallistuneet nuoret kokevat voivansa vaikuttaa omaan yksinäisyyteensä entistä paremmin.

Yksinäisyyttä ei pitäisi joutua salailemaan.

Lauri Pajukankaan yksinäisyys helpotti, kun vanhemmat neuvoivat jättämään kurjan kaveriporukan.

”Yhtenä päivänä en vain mennyt poikien joukkoon, vaan rohkaistuin ja etsin kavereita tytöistä.”

Se tuntui paremmalta. Laurille on ollut tärkeintä löytää omantuntuisia yhteisöjä. Viime syksynä hän pääsi ilmaisutaidon lukioon, joka on mukana School to Belong -ohjelmassa.

”Siellä ilmapiiri on ystävällinen ja hyväksyvä. Voin olla oma itseni eikä kukaan nälvi siitä. Se on tuntunut uskomattomalta”, Lauri sanoo.

Vuoden 2024 Yhteisvastuu-piispa Kaisamari Hintikka korostaa aikuisten vastuuta nuorten yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä. Hän sanoo, että on tärkeää estää kiusaamisen ja ulkopuolelle sulkemisen yleistyminen nuorten keskuudessa ja tunnistaa tilanteet, joissa nuori jää yksin.

Kriisialueilla koulutus ja tuki on nuorille elinehto

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia suunnataan maailman katastrofialueiden nuorten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun työn kautta. Avustustarpeiden syitä ovat useimmiten luonnonkatastrofit, aseelliset konfliktit ja äkilliset suuret onnettomuudet.

”Kirkon Ulkomaanapu jatkaa työtään toivon hengessä ja edistäen modernin kehitysyhteistyön parhaita periaatteita. Koulutus sekä yrittäjyyden ja toimeentulon mahdollisuuksien edistäminen ovat kestävän kehityksen ytimessä myös isojen globaalien haasteiden ja rahoitusleikkausten keskellä”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.

Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksessä esitellään erityisesti Kirkon Ulkomaanavun avustustyötä Ugandassa, joka on yksi maailman eniten pakolaisia asuttavista maista. Maassa asuu yhteensä 1,5 miljoonaa pakolaisena maahan tullutta ihmistä. Heistä kolmannes on kotoisin vuosikymmenien konfliktin runtelemasta Kongon demokraattisesta tasavallasta.

Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä Ugandassa kuudella pakolaisasutusalueella. Koulutushankkeissa rakennetaan uusia ja turvallisia luokkahuoneita, järjestetään kouluun paluuseen kannustavia kampanjoita, lisätään tietoa koulutuksen tärkeydestä sekä jaetaan oppimateriaaleja ja hygieniapakkauksia. Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja tarjotaan ammatillista koulutusta, mahdollistetaan pakolaisnuorille valoisampi tulevaisuus ja kestävä toimeentulo.

Nuori aikuinen ompelukoneen ääressä.
Tumaine Sebikari saapui Ugandaan yksin 16-vuotiaana paettuaan Kongosta. Tumaine on saanut mahdollisuuden opiskella itselleen uuden ammatin. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu.

Tee kaverista ja avusta totta

Osallistu Yhteisvastuukeräykseen vapaaehtoisena, tapahtumissa tai lahjoittajana. Katso paikalliset tapahtuma- ja lahjoitustiedot Kuopion seurakuntien Yhteisvastuu-sivulta ja Siilinjärven seurakunnan verkkosivulta. 

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 40 prosenttia käytetään kotimaassa – puolet HelsinkiMission työssä, puolet keräävän seurakunnan auttamistyössä – ja 60 prosenttia Kirkon Ulkomaanavun työssä. 

Lisätietoja keräyskohteista: yhteisvastuu.fi, helsinkimissio.fi, kirkonulkomaanapu.fi