Uusi dokumenttisarja vie Jeesuksen jalanjäljille
Piispa Jari Jolkkonen lähti kristinuskon syntysijoille tekemään dokumenttisarjaa ja kirjaa. Siitä tuli hankala projekti, josta hän ei selvinnyt ilman vaaratilanteita.
Piispa Jari Jolkkosella on mennyt yötöiksi. Hän on viimeistellyt haastattelua edeltäneenä yönä tulevan kirjansa käsikirjoitusta taittoa varten. Kolmen vuoden projekti alkaa olla viimeisiä viilauksia vaille valmis.
Jolkkonen työskentelee päivätöinään Kuopion hiippakunnan piispana. Hiippakuntaan kuuluvat esimerkiksi Joensuun, Kajaanin ja Kuopion seurakunnat. Vapaa-ajallaan hän on työstänyt Jeesuksesta kertovaa kirjaa ja televisiodokumenttisarjaa.
Matka mietitytti Lähi-idän tilanteen takia
Jolkkonen on aiemmin tehnyt vastaavia projekteja saman työryhmän kanssa. Ylellä on nähty hänen käsikirjoittamansa dokumentit reformaattori Martti Lutherista, munkki Franciscus Assisilaisesta ja herännäisyyden johtaja Paavo Ruotsalaisesta. Mikään aiemmista projekteista ei ole kuitenkaan ollut yhtä hankala kuin nykyinen.
Vaikeuskerrointa on kasvattanut matkakohde. Jolkkosella on ollut tapana matkustaa dokumenttiensa päähenkilöiden jalanjäljissä heidän asuinpaikoilleen.
Aika paljon piti tehdä selvityksiä.
Jeesuksen tapauksessa suuntana oli siis Pyhä maa eli Israel ja palestiinalaisalueet. Niihin matkustaminen oli riski Gazan sodan takia. Mietityttikö konfliktialueelle lähtö?
”Mietitytti. Aika paljon piti tehdä selvityksiä. Olimme yhteydessä Suomen ulkoministeriöön ja paikallisiin asukkaisiin, joiden avulla yritimme hahmottaa tilannetta”, Jolkkonen kertoo.
Hänen mukaansa oleellista oli tietää, missä oli turvallista liikkua ja missä ei. Hän selvisi lopulta kolmesta kuvausmatkasta ehjin nahoin, mutta ei välttynyt vaaratilanteilta.
Vastassa useita vaaratilanteita
Sota näkyi kuvauspaikoilla. Jolkkonen oli kuvaamassa Israelin pohjoisosassa Galileassa Autuuksien vuorella. Jeesuksen kerrotaan pitäneen Vuorisaarnansa samalla paikalla vuoren rinteellä.
”Kun kerroin tästä kameralle, kuvauksen keskeyttivät ylilentäneet hävittäjät aina neljän minuutin välein. Ne lensivät pommituslennolle Libanoniin.”
Jolkkosen mukaan oli absurdi tunne lukea Vuorisaarnaa, jossa mainitaan, että autuaita ovat rauhantekijät. Samaan aikaan taivaalla lensi hävittäjiä pommilastissa.
Kuvausryhmä vieraili myös Irakissa, jossa uhkana olivat autopommit ja ulkomaalaisten sieppaamiset. Myös arvoesineet olivat riski. Siksi Jolkkosen piti peitellä piispan kultaista ristiä ja sormuksia.
Silti pääsimme helpommalla kuin Jeesus.
”Kun tulimme Irakista itä-Puolan yli lentämällä, samana yönä venäläiset droonit tekivät hybridi-iskun itä-Puolaan.”
Kuvausryhmä pääsi turvallisesti Suomeen, mutta Jolkkonen sai Irakista ikävän tuliaisen. Hän sairastui vatsatautiin, jonka vuoksi päätyi tiputukseen ja eristykseen Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.
”Mutta silti pääsimme helpommalla kuin Jeesus.”
Kuvausryhmä kohtasi ennakkoluuloja
Gazansota näkyi myös ihmisten mielialassa. Jolkkosen mukaan moni ihminen oli todella kireä ja ennakkoluuloinen kuvausryhmää kohtaan.
Se on ymmärrettävää, sillä Gazan sotaa on käyty vuodesta 2023 alkaen, eikä kyse ole ensimmäisestä konfliktista juutalaisten ja palestiinalaisten välillä. Väkivallalle ei näy loppua, vaikka osapuolet ovat solmineet aselevon.
Jolkkosen mukaan dokumenttisarjassa sivutaan konfliktia, mutta hän välttää kallistumasta kummankaan osapuolen kannalle. Hän pystyy samaistumaan sekä juutalaisten että palestiinalaisten kipuun.
”Minullakin se kipu on tavallaan ihon alla. Äitini puolelta kuulun sellaiseen haploryhmään, jossa esivanhemmissani on sekä juutalaisia että palestiinalaisia.”
Hänellä on siis yksi tai useampi samanlainen geeni kuin juutalaisilla ja palestiinalaisilla esivanhemmillaan. Sukutausta auttaa häntä ymmärtämään kummankin osapuolen rauhantahtoisia edustajia, joiden ääni ei ikävä kyllä pääse tällä hetkellä kuuluviin.
”Siinäkin maassa olisi käyttöä rauhantekijöille, mutta valitettavasti heidät leimataan pettureiksi, koska molemmilla osapuolilla ääripäät hallitsevat.”
Israelissa valtaa pitää äärioikeistolainen ja vanhoillinen hallitus, Gazan kaistalla puolestaan ääri-islamilainen terroristijärjestö Hamas.
Kristityt sylkykuppeina Pyhällä maalla
Ääripäiden toiminta aiheuttaa ylilyöntejä. Hyvä esimerkki siitä on Pyhän maan kristittyjen syrjintä. He ovat pääosin palestiinalaisia, mutta he eivät ole enemmistön tavoin muslimeja. Heidän osuutensa on vähentynyt radikaalisti noin kymmenestä prosentista alle yhteen prosenttiin viimeisen 120 vuoden aikana.
”He kärsivät eniten Israelin miehityksestä, juutalaisten siirtokuntalaisten väkivallasta ja tiettyjen islamilaisten sukujen painostuksesta.”
Uskonnolliset juutalaiset ovat hyökänneet kristittyjä kohtaan esimerkiksi sylkemällä heidän päälleen. Tätä tapaa on puolustanut Israelin hallituksen äärioikeistolainen ministeri Itamar Ben-Gvir ennen ministeriaikaansa.
Ääripäiden toiminta aiheuttaa ylilyöntejä.
Sylkemisen lisäksi uskonnolliset juutalaiset ovat vahingoittaneet kristittyjen omaisuutta, häpäisseet kirkkoja virtsaamalla niiden eteisiin, kaataneet hautakiviä ja maalanneet kirkkojen seiniin Jeesusta ja Mariaa häpäiseviä graffiteja.
Jolkkosen mukaan tässä kohtaa osa ihmisistä toteaa, etteivät vahingonteot voi pitää paikkansa. Suomalaisesta näkökulmasta ne kuulostavat uskomattomilta, mutta hänen mukaansa amerikkalaiset ja israelilaiset järjestöt ovat koonneet dokumentoituja tapauksia raportteihinsa.
Yhteistyö helpotti kuvauslupien saantia
Jolkkonen korostaa, että kristittyjä on ollut Pyhällä maalla yhtä kauan kuin kristinusko on ollut olemassa. Pitkää perinnettä jatkaa Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko, jonka kanssa Kuopion hiippakunta on solminut kumppanuussopimuksen.
Yhteistyö on tarkoittanut sitä, että hiippakunnan seurakunnat ovat tukeneet kirkon ylläpitämiä peruskouluja ja diakoniatyötä. Vierailuja on tehty myös puolin ja toisin. Viimeksi Jolkkonen kävi tammikuussa uuden piispan vihkimystilaisuudessa ja vei mukanaan suomalaisten seurakuntien lahjoittaman liturgisen vaatetuksen.
Nojatuolimatka ilman matkustamisen vaivaa.
Yhteistyöstä oli iloa myös televisiodokumentin kuvauksissa. Sen ansiosta työryhmän oli helpompi saada lupia kuvaamiseen.
”Pääsimme kuvaamaan islamilaisten hallitsemalle temppelialueelle, vaikka sinne eivät tavallisesti ei-muslimit pääse.”
Dokumenttisarjassa päästään siis kurkistamaan kiinnostaviin paikkoihin Jeesuksen jalanjäljissä. Jolkkonen vinkkaa, että sarja ja sitä täydentävä kirja sopivat hyvin matkaoppaiksi Pyhälle maalle tai ne voivat tarjota nojatuolimatkan ilman matkustamisen vaivaa.
Jari Jolkkonen
• Kuopion hiippakunnan piispa
• Työskennellyt piispana vuodesta 2012
• Ristinmies ja minä – Jeesus Nasaretilaisen tarina -dokumenttisarja esitetään Yle TV1 -kanavalla ja Yle Areenassa ti 31.3., ke 1.4. ja to 2.4. klo 19 sekä uusintana pe 3.4., la 4.4. ja su 5.4. klo 7
• Nasaretin Mestarin tarina -kirja (Docendo) ilmestyy 31.3.