Tunnistatko terapiakulttuurin?

Oletko tehnyt aina näin? Ei kannattaisi. Tee nämä asiat ja tulet onnelliseksi. Asiantuntijan viisi vinkkiä hyvään kesään. Lue burnoutin kokeneen selviytymistarina. Tällaisiin lauseisiin törmäämme harva se päivä, kiitos terapiakulttuurin. 

Elämme terapiakulttuurissa, joka on levinnyt laajalle yhteiskunnassa. Tämän tietää ja ilmiötä kritisoi psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala. 

”Ihmiselle on ominaista etsiä vastauksia kysymyksiin siitä, miten elää hyvää elämää ja sovussa. Ihmisten elämää eivät enää ohjaa perinteiset instituutiot, kuten suku, kirkko tai yhteiskunnan perinteet, joten vastauksia on alettu etsiä psykologiatieteistä.” 

Paras, parempi, parhain versio itsestä 

Terapiakulttuuri ilmenee monenlaisena hyvinvointi- ja terapiapuheena ja itsensä kehittämisenä ja on kietoutunut kuluttamiseen ja kilpailuyhteiskuntaan. Se on kuitenkin eri asia kuin psykoterapia. 

”Elämme villissä lännessä: Koska haluamme ostaa, meille myydään ideoita ja ajatuksia riittämättömyydestä. Ihmisen omasta minästä on tullut kauppatavaraa, ja terapiakulttuuri on tullut osaksi tätä puheenpartta.” 

Ratkaisuja löytyy niin itsehoito- eli self-help-kirjoista ja lehtijutuista kuin sosiaalisen median eri alustojen ja podcastien hyvinvointisisällöistä. On puheenvuoroja, valmennuksia ja tuotteita, joita kuluttamalla yksilö voi viilata itsestään alati parempaa minää. 

”Stressi on yksi esimerkki siitä, miten kaupalliset toimijat hyödyntävät terapiakulttuuria. Ihmisille kerrotaan stressin vaaroista, ja sen jälkeen myydään erilaisia tuotteita ja palveluja stressin hallintaan, vaikka tutkimustiedon mukaan edes pitkään jatkunut stressi ei aina ole haitallista.” 

Usein pelkkä tieto ei riitä ratkaisemaan ongelmaa.

Ihmiset pyrkivät kehittämään itseään jatkuvasti paremmaksi versioksi menestyäkseen työssä, ihmissuhteissa, harrastuksissa ja elämässä ylipäätään. Kohtuullisen hyvä ei riitä, vaan pitää olla paras, erittäin hyvä ellei täydellinen.  

Uskomme elämäntapaohjeita, mutta kenen vaikutusvaltaan luotamme? 

”Esimerkiksi Tiktok tavoittaa nuoria hyvin, ja siellä on paljon erilaisia toimijoita, joiden taustat voivat olla epäselviä. Lisäksi on ihmisiä, jotka toimivat kehnosti ja epäeettisesti. Somessa kuka tahansa voi olla asiantuntija ja luoda bisneksen. Kuluttajan voi olla vaikea arvioida myyjän motiiveja ja tietämystä.” 

Tutkimustietokaan ei aina ole yleistettävissä ja silläkin on kulttuurinen ja ajallinen taustansa. 

Oma napa voi ylikuumentua

Itsensä kehittämisen paine voi johtaa uupumukseen ja elämän ylikuumenemiseen. 

”On tärkeää tunnistaa itsensä kehittämisen motiivit. Sitä voivat ohjata riittämättömyyden kokemus, menestyksen tavoittelu tai paine kelvata itselle ja toisille. Tutkimusten mukaan ihmisillä, jotka työskentelevät korkeasti koulutetuilla naisvaltaisilla aloilla, uupumuksen syynä on usein paine kehittää itseään kaikilla elämän alueilla”, Kujala sanoo. 

Terapeuttina Kujala tietää, että usein pelkkä tieto ei riitä ratkaisemaan ongelmaa. Suurempi kysymys on, miten tieto muutetaan toiminnaksi ja toivotuksi hyvinvoinniksi. 

On tärkeä tunnistaa itsensä kehittämisen motiivit.

”Haluamme päästä eroon kärsimyksestä ja etsiä pelastusta. Joskus ihminen tekee kaikkensa sitkeän ongelman, kuten unettomuuden tai uupumisen, ratkaisemiseksi. Ongelmasta eroon pääsemisestä voi kuitenkin tulla todella suorittavaa. Pahimmillaan kaupallista voittoa tehdään haavoittuvassa asemassa olevan kärsimyksellä.” 

Emilia Kujala muistuttaa, että onnellisuus ei yleensä löydy omasta navasta, vaan laumaeläjän aivot ja hermosto kokevat merkityksen ja psykologisen turvallisuuden yhteydessä toisiin ja johonkin itseä suurempaan. Mitä enemmän ihminen onnellisuuden tavoittelussa keskittyy itseensä, sitä huonommin hän voi. 

Hyvillä kysymyksillä pääsee eteenpäin 

Itsen kehittämiseen nivoutuu yksilökeskeisyys. 

”Tämä aika on tosi yksilökeskeistä ja etsii syitä ja ratkaisuja yksilöistä. Monet ihmisen ongelmat eivät kuitenkaan ratkea omaan napaan tuijottamalla. Esimerkiksi terveys tai sairaus voivat riippua muusta kuin ihmisestä itsestä.” 

Vaikka jostain vinkistä tai itsehoito-ohjelmasta voi olla yksilölle apua, terapiakulttuuriin ilmiönä liittyy asiantuntijavallan ongelma: mielenterveyden asiantuntijoiden valta on valunut monille muille yhteiskunnan toimijoille. 

”Yhteiskunnallisia ongelmia, kuten syrjäytymistä, työttömyyttä ja oman paikan löytämisen vaikeutta, yritetään ratkaista terapiakulttuurin avulla, vaikka ne vaatisivat aivan erilaisia ratkaisuja.” 

Terapiakulttuuriin liittyy asiantuntijavallan ongelma.

Kujala korostaa, että hyvien kysymysten esittäminen on tärkeämpää kuin neuvojen antaminen. 

”On ymmärrettävää, että ihminen kaipaa neuvoja ja elämänohjeita. Onpa sitten terapeutti, teologi tai filosofi, neuvomista tärkeämpää on se, että osaa esittää hyviä kysymyksiä. Niihin ei välttämättä saa hetkessä vastausta, mutta hyvät kysymykset ohjaavat ihmistä eteenpäin.”