Ihminen peiton alla, näkyy vain tonttulakki ja paljaat jalkapohjat.
Tipaton tammikuu haastaa jokaista aikuista pohtimaan alkoholinkäyttöään. Kuva: iStock

Tipattomalla voi raivata tilaa uudelle

Juhlapyhien jälkeen tammikuu inspiroi hakemaan elämään muutosta ja tasapainoa. Yksi ryhtiliike on tipaton tammikuu, vuoden ensimmäisen kuukauden viettäminen ilman alkoholia.

Tipaton tammikuu alkoi Suomessa jo 80 vuotta sitten solidaarisuudesta rintamalla oleville sotilaille. Nykyisin teemakuukausi on oman elämän kotirintamatukea terveellisessä vuoden aloituksessa. Tipattomuutta puoltavat myös työssäjaksaminen, liikenneturvallisuus ja sosiaaliset syyt, kuten perheen ja läheisten hyvinvointi.

Puhu juomatavoistasi

”Suomalainen juomakulttuuri on alkoholimyönteinen. Ilossa ja surussa tunteiden säätelyyn käytetään alkoholia. Ei ole juhlaa, jossa ei käytettäisi alkoholia. Alkoholin käyttö on helppo ja hyväksyttävä tapa juhlia”, sanoo aluekoordinaattori Elisa Aarnio Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä

Toisaalta suomalaiseen kulttuuriin liittyy alkoholihäpeä ja leimautumisen pelko.

”Ihmiset kokevat vaikeaksi puhua omasta alkoholinkäytöstä, koska aiheeseen liittyy syyttävä sävy. Edes terveydenhuollon henkilökunnalle ei ole helppo puhua. Tunnetaan häpeää, jos joutuu hakemaan apua.”

Puhumattomuus on omiaan vahvistamaan ääripääajattelua raittiuden ja juoppouden välillä.

Tunnetko rajasi?

”Ihmiset eivät hahmota annoksia. Lasi viiniä voi helposti olla enemmän kuin yksi annos. Niinpä moni voi juoda tietämättään riskirajalla”, Aarnio sanoo.

Tummahiuksinen nainen, Elisa Aarnio.
Aluekoordinaattori Elisa Aarnio Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan Pohjois-Savon alueella 20–64-vuotiaista aikuisista alkoholia liikaa käyttää joka kolmas. Ehkäisevää päihdetyötä tarvitaan myös iäkkäämpien parissa.rnrn”Ikäihmiset käyttävät alkoholia usein lääkkeeksi, mutta alkoholi ei sovi yhteen lääkityksen kanssa. Ikääntyneillä alkoholin käytön riskirajat ovat huomattavasti pienemmät kuin nuoremmilla”, Aarnio muistuttaa.rnrnAarnion mukaan tipaton tammikuu on myönteinen kampanja, joka haastaa tutkimaan omia tottumuksia ja niiden taustoja.rnrn”Otan saunakaljan. Korkataan viinipullo. Entä jos yhdistäisi saunaan vissyn tai avannon? Voisiko pullon avaamisen sijasta tehdä jotain muuta?” Aarnio kysyy.

Muutos voi olla vapaata darrasta

Tipaton tammikuu on tarkoitettu alkoholittomuutta kokeileville aikuisille.

”Tipattoman aikana ei ole tarpeen todistella kellekään omaa alkoholittomuutta. Alkoholinkäytön vähentäminen tai tietyn tavan muuttaminen on ihan yhtä tärkeää kuin koko kuukauden raittius”, Elisa Aarnio sanoo.

”Mieti, miltä tuntuu, jos lähtisit tekemään muutosta”, Aarnio haastaa.

Tipattoman aikana sinun ei tarvitse perustella tai todistella kellekään alkoholista kieltäytymistä.

Vaihtoehtoiseen tapaan kannustaa myös vuoden 2022 tipattoman tammikuun kumppani Darravapaa-yhteisö. Tänä vuonna perustettu Darravapaa puhuu sober curious -ilmiöstä eli suhtautumisesta uteliaalla mielenkiinnolla nimenomaan raittiuteen. Tämä elämäntapa kutsuu raittiina nautiskeluun eli raitisteluun tilanteissa, joissa yleensä on totuttu nauttimaan alkoholia. Muutoksen myötä voi heittää heipat krapulalle.

Kun rohkaisuryypyn, after work -lasilliset, tuopin kumoamisen tai muun alkoholillisen ajankäytön vaihtaa tipattomaksi, saa valita uusia tapoja rentoutua. EHYT ry:n keräämässä palautteessa ykkössuosikiksi alkoholin tilalle nousivat raikas vesi ja smoothiet. Juomisen sijaan voi valita muuta tekemistä, kuten ulkoilua ja liikuntaa.

Pullon tilalle kaivataan yhteisöllisyyttä

Tipattomuudessa tukevat myös alkoholin käyttömäärien kirjaaminen, huumori, vertaistuki ja ylipäätään ihmissuhteet alkoholin sijasta. Darravapaakin perustettiin nimenomaan vastaiskuksi yksinäisyydelle. Elisa Aarnion mukaan tipattomalle elämäntavalle on tilausta myös koronavuosien tuoman yksinäisyyden takia.

”Työpaikat ovat vähentyneet. Yksinäisyys on lisääntynyt. Etätyöt ovat madaltaneet kynnystä käyttää alkoholia myös arkena ja lisänneet ongelmakäyttöä. Suojaavat tekijät, kuten kaverit ja harrastukset, ovat vähentyneet rajoitusten aikana”, Aarnio sanoo.

Aarnio huomauttaa, että samat asiat kuormittavat niin ongelma- kuin kohtuukäyttäjiä, vaikka ongelmat helposti kasautuvatkin niille, joilla jo menee huonosti.

”Ratkaisevaa on, millaiset keinot ihmisellä on käsitellä tunteitaan ja toimia muutoksissa ja paineiden keskellä.”

Tipattomuuteen panostaminen ei kuitenkaan ole vain yksilön asia, vaan yhteisökin voi ryhdistäytyä.

Tipattomuudessa tukevat alkoholin käyttömäärien kirjaaminen, huumori, vertaistuki ja ihmissuhteet alkoholin sijasta.

”Autamme työpaikkoja päihdeohjelmien tekemisessä. Koulutamme työterveyshenkilökuntaa ja yhdessä haemme oikeita hoitopolkuja päihde- ja pelaamiskysymyksiin”, Elisa Aarnio EHYT ry:stä kertoo.

EHYT ry:n mukaan tammikuussa 2020 alkoholia käyttävistä aikuisista 18 prosenttia vietti tipatonta tammikuuta ja heistä 58 prosenttia jatkoi tipattomuutta helmikuussa. 13 prosenttia kertoi juoneensa tipattoman jälkeen vähemmän alkoholia kuin ennen sitä.

Jääkö lapsi lasin taa?

Aikuisen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa lapselle turvattomuuden tunnetta. Pohjois-Savossa 20–64-vuotiaista alkoholia liikaa käyttävien osuus on 32,1 prosenttia. Uusi Lapsi lasin takana -kampanja pysäyttää huomaamaan lapsen läsnäolon.

Lapsi lasin takana -kampanja rakentuu juhlapyhien ympärille, jolloin yleensä käytetään paljon alkoholia. Kampanja näkyy etenkin uutenavuotena, vappuna, juhannuksena ja jouluna kuvin ja videoin niin katukuvassa kuin sosiaalisessa mediassa.

Kampanjaan osallistuvat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion kaupunki, Ylä-Savon SOTE, Kriisikeskus, Syöpäyhdistys, Ensikotiyhdistys, Savon mielenterveysomaiset FinFami, Työterapinen yhdistys ja Pelastakaa Lapset. Visuaalisen materiaalin toteuttaa AnnaLouise Company.