Tiedätkö, mikä on kirkkoväärti tai urkujen polkija?
Siilinjärven seurakunnan satavuotishistoriikissa esiintyy ammatteja, joista ei monella ole nykypäivänä tietoa.
Siilinjärvellä palveli pitkään lukkari-urkuri, joka johti veisuuta jumalanpalveluksissa, toimituksissa ja kinkereillä. Virkaan kuului kuoronjohtaminen ja urkujen soittaminen. Myöhemmin tästä muodostui nykyinen tutumpi kanttorin virka.
Kirkkomuusikolta ei urkujen soittaminen luonnistunut ilman lisätyövoimaa, sillä ilma kiersi urkupilleissä palkeilla ja lihasvoimalla. Tätä varten täytyi palkata erillinen urkujen polkija. Polkijan tehtävästä luovuttiin Siilinjärvellä 1930-luvun lopulla, kun urkuihin hankittiin moottori.
Diakoniatyöntekijän tehtävä on muuttunut 1900-luvun alkuajoista. Kun Siilinjärvelle palkattiin diakonissa, jota kutsuttiin myös seurakuntasisareksi, hän oli käytännössä kiertävä sairaanhoitaja. Puolet diakonissan palkasta maksoi kunta. Kun valtio tuli kolmanneksi palkanmaksajaksi, diakonissa oli oman toimensa ohella kunnan tuberkuloosisairaanhoitaja. 1930-luvun lopulla seurakunta itse vastasi diakonissan koko palkasta.
Kirkkomuusikolta ei urkujen soittaminen luonnistunut ilman lisätyövoimaa.
Seurakunnan ”työntekijä”, jolle ei maksettu palkkaa, oli kirkkoväärti. Kirkkoväärti oli luottamustehtävä ja hän vastasi seurakunnan taloudesta. 1920-luvulla taloudesta alkoi huolehtia kolmihenkinen kirkkohallintokunta ja kirkkoväärtistä luovuttiin. Tässä vaiheessa seurakunnan taloudenhoitajalle myös maksettiin palkkaa jo siitä syystä, että tällä oli virkavastuunaan nimenkirjoitusoikeus esimerkiksi velkakirjoihin. Nykyään Siilinjärven seurakunnan taloudesta huolehtii talousjohtaja.
Aikakaudet muokkaavat seurakuntien työntekijöiden virkanimikkeitä. Kuka tietää, minkä alan ammattilaisia kirkon palveluksessa on joidenkin vuosikymmenien päästä.
Kirjoittaja on Siilinjärven seurakunnan pastori.