Teologian opiskelijat vuosimallia 1970 kohtasivat jälleen Kuopiossa
Heistä oli tullut osallistuvaa, vaikuttavaa ja kansainvälistäkin joukkoa.
Kesäkuun alussa Kuopioon kokoontui 26 teologia, joiden lähtöruutu oli sama: opinnot alkoivat Helsingin yliopistossa vuonna 1970.
Viitisenkymmentä vuotta sitten valmistuneista teologeista tuli osallistuvaa, vaikuttavaa ja osin kansainvälistäkin joukkoa. Yksi osallistujista oli sentään syntynyt Kuopiossa eli teologian tohtori Ermo Äikää, Kuopion maaseurakunnan kanttorin Tauno Äikään poika.
Teologien lähtöruutu oli sama.
Naispappeus ei vielä näkynyt edes horisontissa. Helena Vartiaisen uravalintaan vaikutti Lapinlahdella sattunut autokolari, jonka takia hänen äitinsä joutui sairaalassa lohduttamaan kohtalotovereitaan.
”Silloin ajattelin, että minäkin voisin osoittaa toiselle samanlaista myötätuntoa. En tosin tiennyt, että sellainenkin ammatti oli jo olemassa kuin sairaalasielunhoitaja.”
Norjan kirkko eroaa suomalaisesta
Valmistuneista Pirjo Krabyen tie vei Osloon, jossa hän teki työuransa sikäläisen Menighetsfakultetetin eli seurakuntatiedekunnan hallintotehtävissä.
”Se on nykyisin suurempi kuin Oslon yliopiston teologinen tiedekunta. Se on perinteisesti ollut konservatiivinen ja sinne hakeudutaan myös vapaakirkoista ja helluntailaisista.”
”Norjassa ei ole lainkaan kirkollisveroa, vaan valtio tukee kirkkokuntia niiden jäsenmäärän mukaan. Norjassa on myös maailman suurin vapaa-ajattelijoiden yhdistys. He kutsuvat itseään humaani-eetikoiksi. Heillä on rinnakkaista toimintaa nimiäisjuhlista hautajaisiin eli ovat kirkolle taloudellinen ja toiminnallinen kilpailija.”
Nykyinen kansankirkko on Norjassa varsin uutta.
Norjan kirkko oli valtionkirkko vuoteen 2012 saakka, eikä sillä ole ollut Suomen kirkon kaltaista itsenäisyyttä. Seurakunnat eivät omistaneet kiinteistöjä, eivätkä oikein mitään muutakaan.
”Nykyinen kansankirkko on Norjassa varsin uutta, sillä aiemmin kunnat ja valtio päättivät taloudesta sekä virkavalinnoista.”
1970 on hyvää vuosikertaa
Helsingin yliopistoon tuli 1970-luvulla jatko-opiskelijoita Tansanian ja Namibian luterilaisista kirkoista. He etenivät omien kirkkojensa piispoiksi ja yliopistojensa professoreiksi.
Hyvää vuosikertaa olivat suomalaisetkin opiskelijat: Samuel Salmesta tuli Oulun piispa, Tapani Ruokasesta ja Olli Valtosesta isojen lehtien päätoimittajia. Päätoimittaja tuli Kuopioon asettuneesta Wilhelmiina Honkasestakin.
Nauroimme koko kesän edestä.
”Kurssitapaamisen suurin arvo on kohtaamisessa. Yhteisen alun taival kerryttää muistelmia ja mustelmia, jotka kertovat elämän merkityksestä ja antavat mittasuhteita myös omaan elämään”, arvioi Honkanen.
Kahden päivän ohjelma sisälsi sekä hengellistä että hersyvää.
”Nauroimme koko kesän edestä”, totesi rovasti Kari Luumi kesätapaamisen päätöskahvilla.