Nainen päässään kuulokkeet, hymyilee, taustalla jouluisia valoja.
Kuva: Istock

Tekoäly teki version Hoosiannasta

Tänä vuonna Jouluradion Hoosianna kuljettaa kirkkoa kohti edelläkävijöiden joukkoa, sillä rakastettua hymniä on versioinut tekoäly. Joulu tuntuu muussakin musiikissa.

Hoosianna on Jouluradion kappaleista se, jonka ensisävelten kajahtamista odotetaan jännityksellä vuosi toisensa jälkeen. Kappalekimaraan on mahtunut niin herkän harras Katri Helenan tulkitsema versio kuin Tuure Kilpeläisen luotsaama riehakas ja riemullinen sambakin. Vuoden 2023 Hoosianna-projektin lopputuloksena on kaksi eri versiota ja siihen on syynsä.

”Olen käynyt monen monta keskustelua siitä, että kun se tehdään uudestaan, minkä pitää olla vanhaa. On pohdittu, kuinka paljon Hoosiannaan voi koskea, että sitä vielä saa kutsua Hoosiannaksi. Tämän takia meillä on nyt kaksi versiota, joista toinen on puhtaasti keinoälyn versio ja toinen on aidosti tuotettu Hoosianna”, keinoälyn työkaveri ja Hosanna-videon tuottanut Patrick Ihalainen kertoo.

On pohdittu, kuinka paljon Hoosiannaan voi koskea, että sitä vielä saa kutsua Hoosiannaksi.

Ihalainen on toiminut tekoälyn kuratoitajana Hosanna-videossa. Toisessa Hoosiannan versiossa on Rony Vartio, artistinimeltään DJ Rony Rex, käyttänyt tekoälyä työkaluna ja antanut askelmerkit sen suhteen, mitä ja minkälaista musiikkia tehdään.

Tahtotila ja lähtökohta uusissa Hoosiannoissa on ollut, että jo olemassa olevia versioita ei kopioida. Niinpä lopputulos on jotain vallan muuta kuin se tuttu kappale.

Valmista Hosannaa on edeltänyt liki 70 tekoälyllä tehdyn version kuratointi johonkin pisteeseen saakka. Jotkin niistä on hylätty ensi kuulemalta, joidenkin työstöä jatkettu.

Lopputulos on jotain vallan muuta kuin se tuttu kappale.

”Voi tulla ajatus, ettei valmiin kappaleen eteen ole nähty juurikaan vaivaa, mutta todellisuudessa jo noiden 70 eri version koostaminen ja kuuntelu on vienyt todella paljon aikaa. Niitä tehdessä ei ole voinut vain painaa jotakin nappulaa uudestaan ja uudestaan ja toivoa eri lopputulosta. Tekoälylle on pitänyt paitsi opettaa uudet asiat, jotka halutaan kappaleeseen, myös kertoa aina uudestaan myöskin ne vanhat asiat, koska se unohtaa ne aina uuden version kohdalla.”

”Tekoäly tunnistaa tyylisuuntauksia jo melko hyvin, mutta Hosannassa on erityisiä elementtejä, joita halusimme mukaan, esimerkiksi naissolisti ja tietty arvokkuus, ja nämä täytyi opettaa tekoälylle. Hetkellisen mietinnän jälkeen se keksi kokonaisen kappaleen, johon sen jälkeen on mahdollisimman vähän koskettu”, Ihalainen kertoo.

Kappaleeseen haettiin alun perin matalampaa tempoa, mutta tekoälyn tarjoama lopputulos on tyylilajiltaan liki drum and bass’ia.

”Mielestäni siitä tuli aika kiva. Vaikka olen nyt kuunnellut kappaleen monta kertaa, olen viihtynyt sen parissa hyvin. Siinä tapahtuu paljon asioita. Kappale on aika nopea ja siinä on mielenkiintoisia sointukulkuja, joten se on varmaan melko tuskallista soittaa”, Ihalainen kuvailee.

Tekoäly tarvitsee tarkastajansa

Rony Rexin versioiman Hoosiannan video on tehty workshopissa, johon Ihalaisen luotsattaviksi tulivat Sibelius-lukion oppilaat Matias Mäkitalo ja Eemil Laitinen. Kun videon musiikkia lähdettiin tekemään, tekoälylle soitettiin inspiraatioksi esimerkkejä toivotun tyylisistä kappaleista.

Lukiolainen Matias Mäkitalo ei ennen tätä projektia ollut juurikaan käyttänyt tekoälyä, mutta Eemil Laitiselle se oli entuudestaan tuttu työväline. Aivan yllätyksittä ei videoon tulevien kuvien tekeminen kuitenkaan sujunut.

Vaikka tekoäly osaa paljon, ei sen kannata antaa tehdä kaikkea itse.

”Yritin luoda kuvan, jossa nuoret laulavat kirkossa albat päällä. Tekoäly tarjosi erään tunnetun automerkin talvimainosta”, naurahtaa Laitinen.

Nuorten miesten huomio on, että vaikka tekoäly osaa paljon, ei sen kannata antaa tehdä kaikkea itse. Ihmisen täytyy edelleen – tai vielä – toimia tuotosten oikolukijana tai tarkistajana.

”Välillä olen ihaillut, miten tekoäly on pystynyt tekemään jonkin jutun, toisinaan on saanut hyvät naurut, koska lopputulos on saattanut olla jotakin aivan hulvatonta”, Mäkitalo kertoo.

Olen ihaillut, miten tekoäly on pystynyt tekemään jonkin jutun, toisinaan on saanut hyvät naurut.

Kun tekoälyltä itseltään tiedusteltiin sen ominaisuuksia työkaverina, se kertoi hyvin kohteliaaseen sävyyn olevansa aina saatavilla, valmis auttamaan ja vieläpä varsin luotettava. Ihalainen ei tätä lähde kumoamaan, joskin harmittelee sen välillä unohtavan jutun juonen.

”Saatan olettaa tekoälyn muistavan, mitä olen sille edellisellä kerralla sanonut, mutta yhtäkkiä sillä ei olekaan enää käsitystä koko homman punaisesta langasta. Toinen iso haaste on, että jossain vaiheessa materiaalia kertyy enemmän kuin tekoälyltä löytyy tilaa sen käsittelyyn. Silloin etenkin tekstiin perustuvissa asioissa aletaan junnata paikoillaan”, Ihalainen kuvailee.

Ihastusta, kauhistusta tai jotain siltä väliltä

Tekoälyillä täysin puhtaasti tuotettua musiikkia ja remixejä kappaleista on Patrick Ihalaisen mukaan tehty viimeisten vuosien aikana pilvin pimein. Kirkon piirissä Hoosianna-projektia vastaavaa ei kuitenkaan ole aiemmin kokeiltu.

Jotkut saattavat arvostaa uuden teknologian tuomaa tuoreutta, toiset haluavat pitäytyä perinteisissä menetelmissä.

Kun keinoälyltä kysyttiin, millaisen vastaanoton se arvelee uusien Hoosiannojen saavan, se ennusteli yleisöstä riippuen kappaleiden herättävän vaihtelevia reaktioita.

”Jotkut saattavat arvostaa uuden teknologian tuomaa tuoreutta ja innovaatiota uskonnollisiin perinteisiin. Toiset voivat olla skeptisiä tai haluavat pitäytyä perinteisissä menetelmissä”, tekoäly vastasi.

Samoilla linjoilla ovat Eemil Laitinen ja Matias Mäkitalo.

”Tuntemani seurakunta on varsin liberaali, joten tämä voi olla siellä ihan pieni asia. Toisaalta kirkon piirissä voi olla heitäkin, joiden mielestä tämä ei ole ollenkaan hyvä juttu”, Mäkitalo pohtii.

Toivon, että ihmiset alkavat käydä keskustelua siitä, mitä tämä kaikki keinoälyn käyttö tarkoittaa.

Patrick Ihalainen miettii, että videot nähdessään tai sen musiikkia kuunnellessaan moni ihminen ei välttämättä edes huomaa niistä tekoälyn kädenjälkeä. Toiset taas tulevat huokailemaan, miten kaiken olisi voinut tehdä paljon paremmin. Ja voi olla, että Hosannan kuulijat jäävät miettimään tutun melodian puuttumista.

”Pitää paikkansa, että jos Hosannan musiikin soittaa aivan kylmiltään ilman mitään kontekstia, ei siitä tunnista perinteistä Hoosiannaa. Toivon kuitenkin, että ihmiset näkevät tavallaan sen läpi ja alkavat käydä keskustelua siitä, mitä tämä kaikki keinoälyn käyttö tarkoittaa”, Ihalainen sanoo.

Tekoälystä jää jälki kirkon historiaan

Ihalainen luonnehtii Hoosianna-projektia erittäin mielenkiintoiseksi ja vertaa sitä Pandoran lippaaseen.

”Koska tilaajana ja lopulta maksajan roolissa ovat kirkko ja seurakunnat, aloitin perehtymällä Hoosiannaan ja sen merkitykseen. Kun sitten aloimme miettiä varsinaisia musiikkiasioita, olivat käytettävät työkalut ehtineet muuttua siinä matkan varrella ainakin kaksi kertaa. Uusia palveluita ja teknologiaa oli tullut jo niin paljon, että vanhat suunnitelmat tuntuivat siinä vaiheessa jo pöhköiltä.”

Kirkko on aina dokumentoinut tietyn ajan tapahtumia.

Ihalainen pitää kirkkoa Hoosianna-projektin myötä edelläkävijänä.

”Kirkko on aina dokumentoinut tietyn ajan tapahtumia. Nyt oli todella osuva aika tehdä tämä projekti ja jättää tästä kirkon historiaan merkintä”, Ihalainen sanoo.

Hän ei niinkään viittaa projektin taiteelliseen arvoon, vaan siihen, että sen myötä toivottavasti nostetaan esiin laajempi keskustelu tekoälyn käytön vaikutuksista.

”Projektilla on siis huomattavasti syvällisempi merkitys kuin voisi kuvitella. Pitäisi ryhtyä puhumaan ihmiskunnan olemassaolosta ja tekemiemme töiden kohtalosta tulevaisuudessa”, Ihalainen toteaa.

Tekoälystä ei ole pelastajaksi

Tekoäly määrittelee Hoosiannan ylistyslauluksi tai -huudoksi ja usein ilon ja kiitoksen ilmaukseksi. Hoosianna viittaa myös pelastamiseen tai auttamiseen. Sen merkitystä ovat miettineet niin Patrick Ihalainen kuin Eemil Laitinen ja Matias Mäkitalokin.

”Tuo Hoosiannan merkitys ”pelasta minut” on todella aiheeseen sopiva keinoälyn kohdalla. Ei sen takia, että se pelastaisi minut tai ketään, vaan siitä näkökulmasta, että se voi olla arjen apu”, Ihalainen toteaa.

Laitinen luonnehtii omaa suhtaumistaan Hoosiannaan neutraaliksi. Mäkitalolle Hoosiannasta tulee mieleen tuttu virsi, kirkko ja joulu, vaikka hän ei pidäkään itseään erityisen uskonnollisena

Entäpä sitten se huolenaihe ja joidenkin mielestä uhkakuva, jossa tekoäly saavuttaa tietoisuuden? Hoosianna-tiimin workshop-nuoret eivät ole toistaiseksi hirveän huolissaan, mutta ovat vankasti yhtä mieltä siitä, että keinoäly tarvitsee rajat ja sen, joka kertoo, mitä tehdään.

”Ei tämä kyllä vielä maailmaa valloita, naurahtaa Matias Mäkitalo.

Eli toistaiseksi tekoäly on siis aivan kuin vanhassa suomalaisessa sananlaskussa todetaan – huono isäntä, mutta renkinä varsin näppärä. Ainakin ihan kelpo apuri se oli Jouluradion Hoosiannan ja Hosannan teossa Herran vuonna 2023.

Hosanna soi adventtisunnuntaina 3.12.2023 klo 00:00 Jouluradion pääkanavalla. Rony Rexin sovittama Hoosianna soi 3.12. tasatunnein PopJoulussa ja Lasten jouluradiossa. Molemmista kappaleista on musiikkivideot, joihin on kerätty aiheita isoskoulutettavilta.

Tunne joulu Jouluradiossa myös Kuopion taajuudella

Suosittu 20-vuotias Jouluradio on uudistunut monella tapaa. Pääkanavan musiikkikattaus on entistä monipuolisempi: valikoimassa on noin 6 000 kappaletta. Uudessa kanavaperheessä on kahdeksaan kanavaa, joista netissä soivat pääkanavan lisäksi Kauneimmat Joululaulut, Klassinen joulu, Happy Holidays, Lasten jouluradio, Rouhea joulu, Julradion sekä upouusi Popjoulu.

Monipuolisesti soivaa pääkanavaa voi kuunnella perinteisillä FM-radiotaajuuksilla, kaapeliverkossa ja RadioPlayerissa. Muutaman vuoden tauon jälkeen Jouluradio kuuluu myös Kuopion seudulla perinteisestä radiosta, taajuudelta 96,3 MHz.

Lapsi lattialla kuulokkeet päässään, taustalla joulukuuri.
Kuva: Jouluradio

Jouluradion teemana on tällä kaudella Tunne joulu, koska Jouluradio tuo tutkitusti kuuntelijoille joulun tuntua, rauhaa ja iloa.

”Joulumusiikki herättää kuuntelijoissa tunteita ja muistoja sekä tuo mielihyvää. Erityisesti näinä epävarmoina sodanmustina aikoina haluamme tarjota kuuntelijoillemme vaihtoehdon, jossa voi uppoutua joulumusiikkiin ja nauttia sen rauhoittavasta ja hyvää mieltä tuovasta tunnelmasta”, sanoo Jouluradion vastaava tuottaja Katri Ketola.

Jouluradiolle myönnettiin tänä syksynä tavaramerkki, joka on osoitus Jouluradion vahvasta ja tunnetusta brändistä sekä pitkäjänteisestä työstä joulumusiikin saralla. Viime kaudella Jouluradio oli koko Suomen kolmanneksi tavoittavin ja neljänneksi kuunnelluin radiokanava. Jouluradio on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien lahja kuuntelijoille ympäri Suomen. Jouluradion tuotantokausi kestää loppiaiseen 6.1. saakka.

Jouluradio on mukana Lastenkirkon joulukalenterissa 1.–25.12. osoitteessa lastenkirkko.fi. Kalenterissa on useita laululuukkuja, ja joissakin luukuissa on täysin uusia joululauluja.

Jouluradion lanseeraamaa valtakunnallista Joululaulupäivää vietetään vuosittain 15.12.

Musiikkia Kuopiosta kaikkeen maailmaan 

Kuopiossa tehtyä joulumusiikkia ja videoita pääset katsomaan Alavan seurakunnan Youtube-kanavalla. Uutena sinne ilmestyy joulukuun alkupuolella Kristuksen syntymästä kertova gospelkappale Go Tell It On The Mountain, jonka videoon materiaalia on kuvattu ympäri maailmaa. Matkalla jouluun kanavalle ilmestyvät kuunneltaviksi mm. muutama vuosi sitten taltioitu Hoosianna, Maa on niin kaunis, Kuului laulu enkelten, Varpunen jouluaamuna ja Oi jouluyö.

Musiikki ja auttamisen ilo 

Jouluun kuuluu antamisen ilo – niin myös Kauneimpiin Joululauluihin. Seurakuntien järjestämissä Kauneimmissa Joululauluissa kerätään lahjoituksia Suomen Lähetysseuran työhön heikoimmassa asemassa olevien lasten aseman parantamiseksi. Kauneimmat Joululaulut -keräyksen avulla mm. poistetaan köyhyyttä, parannetaan äitiysterveyttä ja lasten mahdollisuuksia ravintoon, puhtaaseen juomaveteen, turvaan ja koulutukseen sekä autetaan selviytymään ilmastonmuutoksessa.

Kauneimmat Joululaulut yhdistää musiikin ja hyväntekeväisyyden sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteislauluperinnettä. Kauneimmat Joululaulut on Suomen suurin vuotuinen musiikkitapahtuma.

Katso Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuuksien ajat ja paikat tapahtumakalentereista: Kuopion ev.lut. seurakunnat ja Siilinjärven ev.lut. seurakunta.