Rauhantekijällä on kuulevat korvat
Martti Ahtisaaren rauhantyö jatkuu Kuopiossa hänen nimikkokoulussaan. Arjessa rauhan teot syntyvät yhteistä ymmärrystä rakentamalla.
Pari vuotta sitten, kun Kuopion Saaristokaupunki asuinalueena oli tullut murrosikään, alkoi lasten mukana Martti Ahtisaaren koululle kantautua ääntä ilkivallasta ja turvattomuudesta. Koulun henkilökunta heräsi tutkimaan asiaa ja alkoi ottaa esikuvastaan Martti Ahtisaaresta mallia.
”Martilla oli tapana kutsua ihmisiä yhteen: dialogiin, konfliktien sovitteluun ja rakentamaan yhteisöä yhdessä”, koulun rehtori Jussi Kukkola kiteyttää.
Ymmärrystä yhteisessä pöydässä
Yhteiseen pöytään kutsuttiin viranhaltijoita, päättäjiä, järjestöjen, seurakuntien, lähikaupan ja päiväkotien väkeä ja muita Saaristokaupungin yhteisön jäseniä.
”Pyrimme ymmärtämään lasten ja nuorten käyttäytymisen syitä sen sijaan, että reagoisimme pelkästään häiriöihin. Tämä lähestymistapa on tuonut positiivisia tuloksia”, Kukkola sanoo.
Lasten ja nuorten tarpeista käsin etsittiin toimia heidän hyvinvointinsa tueksi. Syntyi dialoginen toimintatapa: ensin pysähdytään tarpeisiin, sitten mietitään mahdollisuuksia ja lopulta päätetään lyhyen ja pitkän aikavälin teot.
Porukka on voimavara.
Eri kohtaamisten aikana on puhuttu muun muassa ryhmään kuulumisesta, turvallisuudesta, aikuisten asenteista, tervehtimisestä, tapahtumista ja pihapuiden säilyttämisestä. Siitä, mitä omaan yhteisöön kaivataan ja miten kukin voi vaikuttaa yhteiseen hyvinvointiin. On jaettu myös suru, mikä on tiivistänyt yhdessä olemista.
Rauha rakentuu keskustelussa
Martin koulussa arjen kysymyksiä ovat dialogin avulla peranneet rehtori Jussi Kukkolan rinnalla apulaisjohtaja Tuula Koivukangas, erityisopettaja Päivi Rimpiläinen ja muu henkilökunta. Dialogilla rakennetaan arkirauhaa: keskitytään ihmissuhteiden rakentamiseen, ylläpitämiseen ja korjaamiseen konfliktien sattuessa. Martti Ahtisaaren henki on vaikuttanut koulussa sen lähes 15-vuotisen taipaleen ajan.
”Koko yhteisö tarvitaan mukaan ja osaksi ratkaisuja”, rehtori korostaa.
Kaikki riidat on ratkottavissa.
Monimutkaisessa ja riitaisassa maailmassa arkirauhan rakentamiseen tarvitaan keskustelua ja kuuntelua ja niiden kautta syntyvää ymmärrystä.
”Dialogi on rauhanteko, joka edelleen tuottaa tekoja”, apulaisjohtaja Koivukangas tiivistää.
Koulussa monia konflikteja sovitellaan ja lapset koulutetaan vertaissovittelemaan pieniä erimielisyyksiä. Sovittelussa lapset oppivat eri näkökulmien ymmärtämistä, toisen kunnioittamista ja yhteisten ratkaisujen löytämistä.
Sekä lapset että aikuiset harjoittelevat kuuntelemista ja kunnioittamista.
”Sovittelussa lapsi tulee kuulluksi. Konflikti on mahdollisuus oppia uutta ja kokea arvostusta. Kaikki riidat on ratkottavissa”, Koivukangas korostaa.
Sovittelun tulokset tehdään näkyviksi liimaamalla lehti sovinnon puuhun koulun ruokasalissa. Ele tuo esiin sen, mitä on yhdessä saatu aikaiseksi.
Dialogi tiivistää yhteisöä
Dialogitaitoja voi oppia. Koulussa sekä lapset että aikuiset harjoittelevat kuuntelemista, kunnioittamista, odottamista ja suoraan sydämestä puhumista.
”Dialogi on yhdessä ajattelun taitoa. Olemme järjestäneet yhteisöllisiä opiskeluhuoltoryhmiä, joissa käsitellään lasten ja nuorten hyvinvoinnin asioita ja mukana on alueen toimijoita. Martin tapaan kysymme, mitä pitäisi enemmän ymmärtää ja ketä tulisi kutsua mukaan”, erityisopettaja Päivi Rimpiläinen kertoo.
Aikuisten ja lasten yhteisissä keskusteluissa lapset ovat saaneet kertoa toiveistaan ja tarpeistaan. Keskustelujen hedelmää ovat syksyn valotapahtuma ja lasten festivaali, jotka järjestettiin eri toimijoiden yhteistyönä. Yhdessä tekeminen on hitsannut yhteisöä toimivammaksi ja lisännyt turvallisuuden tunnetta.
Osallisuus on A ja O
”Dialogit lisäävät lasten osallisuuden kokemusta ja antavat heille mahdollisuuden vaikuttaa kouluun ja koko asuinalueeseen. Olemme oppineet ymmärtämään lasten ja nuorten tarpeita ja luomaan heille turvallisempaa ympäristöä”, Tuula Koivukangas sanoo.
Dialogitiimin mukaan osallisuuden kokemus kouluyhteisössä on hurjan tärkeä. Kun lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin, he kokevat olevansa osa elinpiiriään. Myös sitoutuminen kouluyhteisöön vahvistuu.
Asiat etenevät dialogi kerrallaan.
Dialogi ei kuitenkaan elä tyhjiössä vaan vaatii aktiivista ohjaamista. Dialogin ohjaajat auttavat pitämään keskustelut rakentavina, varmistavat, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja kunnioitetuiksi, sekä kiteyttävät keskustelut ja jatkotoimet. Tämä ei ole helppo tapa toimia, vaan vaatii sinnikkyyttä ja johdonmukaisuutta.
”Asiat etenevät dialogi kerrallaan”, Päivi Rimpiläinen vakuuttaa.
Eri kohtaamisissa kylvetään rauhan siemeniä tulevia päiviä ja vuosia varten. Kevätjuhlapuheessaan rehtori Jussi puhuu rauhasta ja kaveruudesta.
”On kiitollinen mieli, kun saamme tehdä yhdessä. Porukka on voimavara.”
Rauhantekijät Kuopiossa
Kuopion kaupunki, Kuopion hiippakunta, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto kumppaneineen kehittävät kokonaisturvallisuuden osaamiskeskusta palvelemaan koko Suomea.
Tavoitteena on tuottaa tietoa ja osaamista alueellisen varautumisen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.
Osa turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa on jokaisen yksilöllinen kyky rakentaa sopuisaa yhteiseloa ja käydä aitoa vuoropuhelua sekä kantaa vastuuta yhteisöstä.
Rakentavaa keskustelukulttuuria ja yhteisöä vahvistava rauhantekijämalli on yksi Kuopio250-juhlavuoden toteutuksista