Monet kirkot ja tilat kokevat muutoksen lähiaikoina
Seurakuntien isoilla kirkko- ja tilamuutoksilla vastataan nykyajan tarpeisiin.
Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä on käynnissä useita kiinteistöhankkeita, joilla halutaan parantaa seurakuntien tilojen toimivuutta ja vastata toiminnan nykyajan tarpeisiin. Kiinteistöpäällikkö Petri Rautio kertoo, että hankkeet ovat osa laajempaa strategiaa, jolla pyritään varmistamaan kirkkojen ja muiden tilojen monipuolinen käyttö ja kehitys sekä kestävä talous.
Maaningan kirkko monipuolistuu
Yksi merkittävistä hankkeista on Maaningan kirkon peruskorjaus, joka alkaa vuodenvaihteessa ja valmistuu ennen joulua 2026. Kirkkoon rakennetaan kokoontumistilaa sekä kahviotilat, jotka palvelevat noin 50–60 henkilöä.
”Tavoitteena on luoda tilat, jotka vastaavat seurakuntalaisten tarpeisiin ja mahdollistavat monipuolisemman käytön”, Rautio toteaa.
Remontin aikana toiminta Maaningan kirkossa jatkuu tavalliseen tapaan.
Entä jos kirkossa palaisivat valot useammin?
Uudistuksen jälkeen seurakunnan toimintaa siirretään saman katon alle ja kirkossa voi esimerkiksi viettää hautajaiset aina siunaustilaisuudesta muistokahveihin. Tällä hetkellä seurakunta toimii Maaningalla kirkossa ja vuokratiloissa Maaninkatalolla.
Rytkyn leirikeskus uudistuu näyttävästi
Paraikaa näkyvästi uudistuu Rytkyn leirikeskus, jonka pihaan on juuri tuotu uudet majoitusmökit ja rantaan nousee uusi sauna kerhotiloineen. Uudistuva leirikeskus pystyy tarjoamaan majoitusta noin sadalle henkilölle kesästä 2026 alkaen.
”Uudet tilat ovat tasokkaat, ja niitä on helpompi myydä ulkopuolisille käyttäjille”, kiinteistöpäällikkö Rautio kertoo.
Samaan aikaan kaupan on maaseutuleirikeskuksista toinen, Hirvijärven leirikeskus.
”Hirvijärven tulevaisuuden hintalappu olisi ollut paljon suurempi kuin Rytkyn, koska sen rakennuskanta vanhempaa. Näemme Rytkyllä olevan enemmän käyttöä myös sijaintinsa vuoksi.”
Hirvijärvelle on Kuopion keskustasta matkaa 50 kilometriä, Rytkylle vain 20.
Lapsille omaa kirkkotilaa
Monissa kirkoissa on 2000-luvulla haluttu lisätä lasten viihtyvyyttä, jotta perheet eivät ainakaan tilan takia jättäisi tulematta kirkkoon. Nyt työn alla ovat lastenpaikat Kallaveden, Siilinjärven ja Nilsiän kirkkoihin, joissa penkkejä poistamalla saadaan tilaa lasten tulla. Kallaveden kirkossa lastenpaikka valmistuu tänä syksynä, Siilinjärvellä uusi tila siunataan käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina, ja Nilsiässä tulee valmista ensi keväänä.
Uuden vuosikymmenen Alava ja Puijo
Pidemmän ajan projekteista seurakuntayhtymällä on käynnissä kaksi kaavahanketta: uusin alkamassa Alavan kirkolla Kuopion Niiralassa ja toinen etenemässä Puijon kirkolla Puijonlaaksossa.
Alavan kirkon tontilla seurakuntatalo on kipeästi remontin tarpeessa. Suunnitteilla on upouuden seurakuntatalon lisäksi rakentaa tontille kaksi kerrostaloa. Asuintaloja kaavaillaan paikalle, jossa oli vuoteen 2014 asti rivitaloasuntoja.
”Kaavahanke on pitkä prosessi, mutta se on välttämätön, jotta voimme tarjota nykyaikaiset ja toimivat tilat seurakuntalaisille”, selittää tulevaisuuteen katsova kiinteistöpäällikkö.
Jo ennen uuden kaavan tuomaa isoa uudistusta Alavalla korjataan kirkon lasiseinä, ja kirkko on joitain kuukausia suljettuna ensi vuonna.
Haluamme olla edelläkävijöitä.
Puijonlaaksossa taas kirkon tontille on suunnitteilla uusi rakennus nuorisotaloksi kutsutun kiinteistön paikalle. Nuoria ei suinkaan jätetä tilattomiksi, vaan toiminnan tilaa remontoidaan kirkon alakertaan ja mahdollisesti uudisrakennuksen kivijalkaan.
Huolta on herättänyt myös nuorisotalon pallohallista luopuminen. Raution mielestä seurakunnilla ei ole ollut liikuntatilalle käyttöä niin paljon, että olisi mielekästä käyttää uutta rakennusalaa isoon liikuntatilaan.
”Suunnitelmat ovat vielä kesken. Eri vaihtoehtoja punnitaan yhdessä seurakunnan kanssa. Puijollakin pyritään tekemään kirkon tiloista yhä monipuolisemmat”, Rautio kertoo.
Uudet rakennuskaavat valmistuvat parin kolmen vuoden kuluessa, minkä jälkeen rakentamiseen menee noin kaksi vuotta. Uutta Alavaa ja Puijoa saadaan siis ihastella uuden vuosikymmenen taitteessa.
Suljetut ovet Kaavilla ja Syvänniemellä
Huonokuntoisten kiinteistöjen tulevaisuus on seurakuntien kiinteistöpäällikön työpöydällä tuttu mutta vaikea kysymys. Kaavin kirkko suljettiin kesäkuussa, ja Raution mukaan nykyinen rakennus pitäisi purkaa. Kaavin kunta on kuitenkin lukenut kirkon suojeltavaksi, joten kirkon uudistaminen on umpikujassa.
”Peruskorjauksenkin jälkeen nykyiseen kirkkoon jäisi riskejä. Siksi suunnitelmissamme on rakentaa uusi, pienempi kirkko. Suojelupäätös on tehnyt tilanteesta haastavan”, Rautio toteaa.
Myös Syvänniemen kirkko on kuntonsa vuoksi suljettu, ja sen korjaustarpeet ovat suuret: yksin vesikaton korjaus maksaisi 700 000 euroa ja sisäremontti 1,5 miljoonaa euroa. Raution mukaan Syvänniemen kirkon tulevaisuus on epävarma.
Nyt tehdään huomisen kirkkoa
Seurakuntatilojen ja etenkin kirkkojen muutokset herättävät monia tunteita ja mielipiteitä. Kiinteistöpäällikkö Petri Rautio korostaa, että kaikki työn alla olevat muutokset ovat välttämättömiä, vaikka ne voivat tehdä kipeää.
”Eikö olisi hyvä, että olisi lapsillekin tilaa ja koko kirkossa enemmän käyttöä? Eikö olisi parempi, että kirkon valot palaisivat useammin? Me ihmiset kiinnymme helposti vanhoihin puitteisiin ja tuttuihin työtapoihin. Pitäisi myös oppia muuttumaan.”
Nämä muutokset ovat välttämättömiä, vaikka ne voivat tehdä kipeää.
Seurakunnissa nyt tehtävillä valinnoilla suunnataan katse pitkälle tulevaisuuteen – kestävään kirkkoon, jossa on tilaa olla ja toimia vuosikymmentenkin päästä. Tilahankkeissa seurakunnat ottavat huomioon myös lapsivaikutukset, ja rakentamisessa puntaroidaan aina hiilijalanjälki.
”Rakennusmääräykset edellyttävät vastuullisuutta. Haluamme olla edelläkävijöitä tässä asiassa”, Rautio sanoo.
Kaikkia kutsuva kirkko
Kuopion ev.lut. seurakuntien tavoitteena on monipuolistaa tilojaan ja luopua joistain kiinteistöistä seurakuntien väestökehityksen ja taloudellisen kestävyyden mukaan.
Lisäksi kehitetään tilojen saavutettavuutta ja yhteiskäyttöä sekä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Seurakuntien valintoja ohjaavat kirkon energia- ja ilmastostrategia Hiilineutraali kirkko 2030 ja kirkon tehtävä vaalia kulttuuriperintöä.