Panelistit istuvat rivissä Tuomiokirkon alttarilla.
Keskustelemassa olivat vas. yrittäjä Hannu Raatikainen, piispa Jari Jolkkonen, keskustelun moderaattori päätoimittaja Seppo Rönkkö, yrittäjä Pauliina Haimivaara, kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Tuija Hyttinen

Miten säilyttää yrittäjän usko ja toivo korona-ajan kurimuksessa?

Savon Yrittäjät ja Kuopion hiippakunta ovat aloittaneet yrittäjiä koronakriisissä tukevan keskustelusarjan. Ensimmäinen kohtaaminen oli elokuun alussa Kuopion tuomiokirkossa.

Yrittäjiltä katosivat asiakkaat ja kassavirta; piispat ja papit joutuivat sanomaan, että älkää tulko kirkkoon. Siinä eräitä koronan rinnakkaisilmiöitä.

Kirkko reagoi niin nopeasti, että neljässä päivässä melkein kaikki seurakunnat organisoivat verkkopalvelut ja jumalanpalvelusten suoratoistolähetykset. Yrittäjien ahdinkoa ei kirkko ole välttämättä kyennyt tunnistamaan.

”On rehellisesti tunnustettava, ettei kirkolla ole riittävästi ymmärrystä yrittäjän arjesta.  Seurakunnilla on kuitenkin monenlaista yhteistyötä yrittäjien kanssa. Parasta mitä seurakunta voi tehdä, on tehdä kaikki mahdolliset hankinnat omalta alueelta”, sanoi piispa Jari Jolkkonen.

Yrittäjyydellä on nyt vahva poliittinen tuki

Asenne yrittäjyyttä kohtaan on yrittäjäpanelistien mukaan tällä hetkellä ratkaisevasti toinen kuin 90-luvun laman aikaan. Koko suomalainen yhteiskunta näki tärkeäksi pelastaa yritykset, joten hyvin nopeasti luotiin uusia tukimuotoja. Yrittäjyydellä on nyt vahva poliittinen tuki.

”Aivan ensimmäisessä kaupunginhallituksen kokouksessa tehtiin jo monia yrittäjiä tukevia päätöksiä. Haluttiin antaa yrittäjille heti viesti, että ette ole yksin”, kuvaa kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen kriisin alkua.

Apua on ollut tarjolla, mutta yksinyrittäjä Pauliina Haimivaaran mukaan moni yrittäjä häpeää avun pyytämistä. Ilmiö on tuttu toimitusjohtaja Mikael Pentikäisellekin. Korona ei kuitenkaan mahdu normaaliin yrittäjäriskiin.

Yhteiskunta näki tärkeäksi pelastaa yritykset  

”Moni tukiin oikeutettu yrittäjä on jättänyt hakematta tukia. Vaikka yrittäjän ammattiin kuuluu varautua kaikenlaisiin uhkakuviin, ei voida edellyttää varautumista elinkeinotoiminnan rajoittamiseen ja kokonaisten toimialojen sulkemiseen,” Pentikäinen arvioi.

”On hieno asenne haluta pärjätä omillaan, mutta pitää myös nöyrästi tunnustaa, että elämässä sattuu kaikenlaista. On siis oikein hakea tukea. Seurakunnat voivat tarjota ainakin henkistä tukea, mutta joillekin parasta on vertaistuki.  Pahinta kaikissa kärsimyksissä on yksinjääminen”, totesi piispa.

Kriisin vaikutukset yrittäjäintoon ovat vielä hämärän peitossa

”Vielä ei tiedetä, mitä kriisi tulee vaikuttamaan yrittäjäintoon laajemmin. Talouden kannalta on huono asia, jos palo yrittäjyyteen katoaa”, arvioi Pentikäinen ja saman huolen jakoi Hannu Raatikainen.

”Ne yrittäjät, jotka ovat saaneet avustusanomuksiinsa hylkäävän päätöksen ovat nyt epätoivoisimpia ja kokevat itsensä syrjäytetyiksi.  Jotta usko ja toivo säilyisivät, heidät pitäisi saada vedetyksi mahdollisen henkisen tai aineellisen tuen piiriin.  Yrittäjäpaloa ei saisi päästää sammumaan”, kuvaili Raatikainen.

Seurakunnat voivat tarjota ainakin henkistä tukea

”Koronan pysyviä vaikutuksia on monipaikkaisen työn lisääntyminen. Tämä on tosi iso mahdollisuus maakunnille ja maaseudulle”, ennustaa Pentikäinen.

”Korona on ainakin paljastanut sen, miten ratkaisevasti riippuvaisia olemme toinen toisistamme.” tiivisti piispa.