Miten mieli säilyy toimintakykyisenä kriiseissä ja poikkeusoloissa?
Vaali ihmissuhteita ja etsi arkeen iloa tuottavia asioita, elä tässä hetkessä. Muun muassa näin voit auttaa mieltä mukautumaan kriiseihin ja palautumaan niistä.
Muutokset ja poikkeusolot haastavat ihmismieltä. Pelkkä aineellinen varautuminen poikkeusoloihin ei riitä: vesikanisterien ja säilykepurkkien lisäksi ihmisellä täytyy olla kykyä sopeutua uudenlaisiin tilanteisiin.
Resilienssi on laaja käsite. Se tarkoittaa mielen joustavuutta ja selviytymistä odottamattomissa tilanteissa: kykyä mukautua uusiin tilanteisiin sekä kykyä palautua vastoinkäymisistä.
Resilienssi on laaja käsite.
”Kyse on yksilön, perheen, yhteisön ja koko kansakunnan kyvystä kestää pitkällä aikavälillä henkiset paineet ja selviytyä niistä”, tiivistää psykologi, psykoterapeutti ja tutkija Soili Poijula.
”Henkistä kriisinkestävyyttä koeteltiin jo esimerkiksi koronapandemian aikana. Nyt tarvitsemme kriisinkestävyyttä tässä uudenlaisessa rauhattomuuden ajassa: emme ole sodassa, mutta emme myöskään elä samanlaisessa rauhan ajassa kuin ennen Ukrainan sodan puhkeamista.”
Olemme osana suurempaa kokonaisuutta
Poijulan mukaan ihminen ei ole selviytymis- ja palautumiskykyinen yksikseen. Pärjäävyyteen ja kriisinkestävyyteen vaikuttaa aina myös ympäristö.
”Olemme osa perhettä, sukua, paikallista yhteisöä, kansakuntaa. Kuulumme erilaisiin verkostoihin, joissa on mahdollisuus saada ja antaa tukea.”
Henkiseen selviytymiskykyyn vaikuttavat synnynnäiset ominaisuudet kuten stressinsietokyky, mutta yhtä lailla opitut taidot, esimerkiksi tunneälykkyys ja sosiaaliset taidot.
Kuulumme erilaisiin verkostoihin.
Henkisen kriisinsietokyvyn pohjana ovat hyvä fyysinen kunto, oikeanlaiset ruokailutottumukset ja riittävä uni. Tärkeitä tekijöitä ovat myös osallisuus, koulutus sekä lapsuuden ja nuoruuden turvaverkostot.
Poijula korostaa myös sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen merkitystä.
”Tässä ajassa korostetaan liikaakin yksilöiden niin kutsuttua omaa aikaa. Aktiivinen ihmissuhteiden ylläpitäminen on vähintäänkin yhtä tärkeää.”
Lamaannutko vai säilytätkö toivon?
Esimerkiksi ilmastonmuutoksen seuraukset, sodat ja konfliktit synnyttävät monissa avuttomuutta, pelkoa tai toivottomuutta.
”Aivotutkimuksen perusteella avuttomuus on luontaista, mutta hallinta on opittua”, Poijula toteaa.
”Selviytymisessä auttaa, kun itse arvioi todellisuutta ja tarjolla olevaa tietoa. Eteen tuleviin asioihin voi opetella suhtautumaan rohkeasti.”
”Ihmisellä on valta valita: luovuttaako ja lamaantuuko vai säilyttääkö toivon.”
Poijulan mukaan esimerkiksi mieltä ahdistavien uutisten seuraamista voi rajoittaa.
”Lisäksi arkeen on hyvä etsiä asioita, jotka tuottavat iloa, tyytyväisyyttä ja mielihyvää. Myönteiset tunteet vahvistavat mielen joustavuutta.”
Ahdistavien uutisten seuraamista voi rajoittaa.
Ihmissuhteet ja johonkin kulumisen tunne ovat tärkeitä nekin.
”Mielen toimintakykyisyyttä vahvistaa sekin, että ei käperry itseensä, vaan katsoo ulospäin ja on kiinnostunut toisistakin ihmisistä. Muiden auttaminen on yksi tunnetuista resilienssitekijöistä.”
Poijula tuo esiin, että myös kirkko voi olla yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden ylläpitäjä.
”Jos ihminen on yksin, ainakin kirkolta voi saada saa tukea, uskoa ja toivoa selviytymiseen.”
Päivittäinen huolihetki helpottaa oloa
Mielen kriisinkestävyyteen on olemassa monenlaisia harjoitteita. Murehtimaan taipuvaisia Poijula kehottaa kokeilemaan päivittäisiä vartin mittaisia huolihetkiä.
”Niissä voi mielessään käydä läpi itseä huolettavia asioita. Muun ajan päivästä voi sitten keskittyä muuhun kuin murehtimiseen.”
”Keskittyminen tähän hetkeen murehtimatta tulevaa tai märehtimättä mennyttä on yksi keino auttaa mieltä selviytymään, joustamaan ja palautumaan. Meditaatio, mindfulness, rukoileminen – keinoja on monia”, Poijula sanoo.
Pelkoon keskittyminen vie ilon elämästä.
”Jos keskittyy ennakoimaan tulevia, mahdollisesti kielteisiä asioita, ei pysty nauttimaan nykyhetkestä. Pelkoon keskittyminen vie ilon elämästä.”
Siksi on tärkeää tehdä päivittäistä kiitollisuusharjoitusta, joka voi lisätä onnellisuutta ja kohottaa mielialaa.
”Toiveikkaana pysyminen auttaa palautumaan uhkista ja stressistä”, Soili Poijula painottaa.