Lapsi albaan pukeutuneena, ehtoollisvälineet.
Aleksi Perkiö leikki pappia Pyhän Johanneksen kirkossa. Kuva: Sini-Marja Kuusipalo

Leikkiä kirkossa

Mitä kirkossa voi leikkiä? Sitä tutkivat sisarukset Aleksi ja Iida Perkiö, jotka kävivät testaamassa lastenpaikat Pyhän Johanneksen kirkossa ja Kallaveden kirkossa.

Männistön Pyhän Johanneksen kirkkosalin takaosassa löytyy monien mahdollisuuksien leikkipaikka. Pehmeälle matolle laitetaan riviin sammakot, vieressä temmeltävät siili, lohikäärme ja pöllö. Lasten kirkkoon mahtuvat kaikenkarvaiset pehmot.

Laatikostosta löytyy lisää leluja, pöydältä kyniä ja värityskuvia ja alttarilta ehtoollisastiat, Raamattu ja kynttilät, kuten kirkosta yleensäkin.

“Lähetä ne eläimet pareittain tänne laivaan”, Aleksi ohjeistaa sisartaan, ja Nooan arkki -leikki alkaa.

Kun arkki on lastattu, huomiota saavat autot ja palikat. Nelikuiselle pikkusiskolle löytyy helistin ja rapina-Raamattu.

“Tykkään rakentaa palikoilla”, linnaa rakentava Iida kertoo.

Voisin kutsua tänne parhaan kaverini.

Aleksi innostuu sovittamaan lasten albaa. Pian pienen alttarin äärellä nuori pappi jakaa ehtoollista ja lukee lasten Raamattua.

“Voisin kutsua tänne parhaan kaverini”, tuumii Iida ja tutkii kirkkokasseja.

“Täällä lapset varmasti viihtyisivät messun aikana. Ihanaa, kun voi leikkiä kirkkoakin”, Anna-Kaisa Perkiö sanoo ja kiittää lastenpaikan monipuolisuudesta.

Voiko kirkossa kuulua kiljahdus?

Kallaveden kirkolla leikkipaikka sijaitsee aulassa, lasiseinän takana kirkkosalista. Lapset nauttivat, kun pääsevät liikkumaan isossa aulassa ja kikatusta riittää pehmolelujen roolileikissä. Kaappien kätköistä löytyy vähän leluja ja piirustusvälineet.

”Miksi tässä Nooan arkissa on vain Nooa mutta ei eläimiä?” Iida ihmettelee.

”On kiva, kun tämä paikka ei ole kirkkosalissa, jos vaikka leikissä kuuluu kiljahdus”, miettii Aleksi.

Lapsen äänet kirkkosalissa mietityttävät myös äitiä.

”Jos ei ole pyhäkoulua, niin mieluiten toisin lapset kirkkosalissa olevaan leikkipaikkaan, niin samalla voi itse osallistua messuun. Riippuu tietysti kulttuurista, saako lapsista tulla ääntä.”

Kirkossa lapset eivät ole häiriöksi vaan iloksi.

Seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaajan Tuula Hoffrenin mielestä lasten äänet mahtuvat kirkkoon.

”Kallaveden kirkon nykyinen paikka tarjoaa leikkitilan. Osa vanhemmista tykkää leikkipaikasta aulassa ja kokee, että siellä lapset eivät häiritse. Haluamme viestiä, että kirkossa lapset eivät ole häiriöksi vaan iloksi.”

Tänä vuonna Kallaveden kirkkoon ollaan arkkitehdin johdolla suunnittelemassa lastenpaikkaa kirkkosaliin. Ideoita kysytään myös lapsilta.

”Sellainen paikka, jossa voi leikkiä kirkkoakin. Lapset ovat tervetulleita kirkkoon sellaisena kuin ovat, myös eri jumalanpalveluksiin. Kirkkosalimme on tilana haasteellinen, mutta nyt olemme saaneet vihreää valoa sille, että penkkejä voi ottaa pois”, Tuula Hoffren kertoo.

Ennen Kallaveden kirkolta lähtöä Perkiöt innostuvat piirtämään. Iida piirtää kirkon, jonka ovessa lukee ”Tervetuloa”.

Lastenpaikat kirkoissamme

Lasten leikkipaikkoja on Kuopiossa Pyhän Johanneksen ja Kallaveden kirkon lisäksi mm. Tuomiokirkossa sekä Alavan, Puijon, Juankosken, Kaavin, Tuusniemen ja Vehmersalmen kirkossa. Useissa muissa Kuopion ja Siilinjärven seurakuntien kirkoissa lapsille on kirkkokasseja. Useimmiten kirkkokasseissa on kirja ja muutamia leluja, joilla lapsi voi leikkiä kirkonpenkissä.

Leikkipaikat ja kirkkokassit ovat lasten käytössä eri tilaisuuksien aikana.

Esimerkiksi Tuomiokirkko on avoinna päivittäin ja Puijon kirkko arkisin klo 10–15, jolloin voi myös poiketa lastenpaikalla.