Kuorolaulu voi tuoda monenlaista hyvää elämään
Tutkimustieto osoittaa, että kuorolaulu voi edistää ihmisen psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Kesän ja lomailun jälkeen syksy on aktivoitumisen aikaa. Monet pohtivat uuden harrastuksen aloittamista töiden tai opiskelujen vastapainoksi. Yksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla kuorolaulu – sen hyvää tekevistä vaikutuksista saadaan koko ajan uutta tutkimustietoa.
”On pystytty osoittamaan, että kuorossa laulaminen voi muun muassa lievittää stressiä ja tarjota sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Viitteitä on saatu siitäkin, että yhteislaulu voisi tilapäisesti kasvattaa kipukynnystä”, Helsingin yliopistossa tällä hetkellä musiikin didaktiikan lehtorina työskentelevä Eeva Siljamäki kertoo.
Siljamäki on myös sosiaalisesti osallistuvaan taiteeseen erikoistunut tutkija, pedagogi ja musiikin ammattilainen.
Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktivaatiota aivoille
Tutkimukset ovat jo aikaisemmin osoittaneet, että musiikki itsessään voi aktivoida aivoja laaja-alaisesti ja vaikuttaa myönteisesti mielialaan. Koska kuorolaulua harrastetaan porukalla, liittyy siihen vahvasti myös sosiaalisia ulottuvuuksia.
”Parhaimmillaan kuorossa laulaminen antaa mahdollisuuden tulla kuulluksi, kokea yhteenkuuluvuutta ja kantaa vastuuta yhteisestä päämäärästä.”
Myös keho kiittää kuorolaulun harrastajaa, sillä laulaminen muun muassa vahvistaa hengityslihaksia ja petraa hengityksen säätelyä.
”Toki myös yksinlaulun harjoittaminen voi tuoda näitä positiivisia kehollisia vaikutuksia.”
Suomalaisilla on hieman kahtia jakautunut suhtautuminen laulamiseen. Osa meistä on innokasta karaokekansaa, joka viis veisaa äänen täydellisyydestä, kunhan pääsee esittämään oman versionsa ikivihreistä suosikeista. Tosille taas kouluaikojen laulukokeet ovat jättäneet ehkä ikuisenkin kammon laulamista kohtaan.
”Itse pidän koulujen laulukokeita jopa haitallisina. Ne saattavat iskostaa lapselle ajatuksen, että jos ei laula tarpeeksi hyvin, ei ole oikeutta laulaa ollenkaan. Laulaminen ja musiikki kuitenkin kuuluvat kaikille. Sitä paitsi laulamista voi oppia, se on harjoiteltavissa oleva taito”, Siljamäki korostaa.
Kuorolaulu auttoi pääsemään irti jännityksestä
Siljamäki on ollut mukana kehittämässä taideinterventiota muun muassa sosiaalisia tilanteita ja esiintymistä jännittäville yliopisto-opiskelijoille.
”Idea lähti Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:ltä, jossa oli huomattu opiskelijoiden lisääntynyt sosiaalisten tilanteiden pelko. Ohjasin opiskelijoista koostunutta kuorolauluryhmää yhdessä YTHS:n psykologin ja fysioterapeutin kanssa. Osallistujat valikoituivat mukaan YTHS:n kautta.”
Yhteisiin kuoroharjoituksiin valmistauduttiin huolellisesti.
Tärkeää oli sekin, ettei ketään laulatettu yksin.
”Järjestelimme luokkatilan yhdessä ennen harjoituksia. Pidimme myös taukoja harjoitusten aikana, jotta tilaa olisi ryhmäytymiselle ja jutustelulle. Tärkeää oli sekin, ettei ketään laulatettu yksin.”
Tulokset olivat Siljamäen tutkimuksen mukaan positiivisia.
”Olimme onnistuneet luomaan tilan, jossa voi päästää irti kontrollista ja jännityksestä. Lisäksi osallistujien suhtautuminen jännityksen oireisiin oli muuttunut. He myös huomasivat, että voi tehdä virheitä ja kuulua silti ryhmään.”
”Ja mikä hienointa, osallistujat itse halusivat harjoitusjakson päätteeksi esiintyä konsertissa. Sellaista ei millään tavalla heiltä edellytetty.”
Kuoroharrastus elpymässä koronavuosien jälkeen
Koronavuosina kuorolaulaminen koki aikamoisen notkahduksen. Kokoontumiset kiellettiin ja erityisesti laulamisen itsessään katsottiin levittävän tehokkaasti virusta.
”Nyt on ehkä näkyvissä elpymisen merkkejä kuoroharrastuksen suhteen. Helsingissä oli hiljattain Kuorojen kierros -tapahtuma ja huomasin ilokseni, että kuorojen kirjo on moninainen. Esimerkiksi useissa lähiöissä on pistetty pystyyn omia kuoroja, mikä on todella hienoa.”
Hyvä johtaja luo turvallisen ja innostuneen ilmapiirin.
Kuoroon lähteminen saattaa monelle olla ison kynnyksen takana. Mielessä voi pyöriä epäilyksiä, onko oma ääni tarpeeksi hyvä tai oikeanlainen.
”Nykyään on onneksi paljon kuoroja, joissa on avoimet ovet kaikille eikä koelauluja tarvita. Ideana on, että lähdetään yhdessä harjoittelemaan ja kehittymään.”
Siljamäki painottaa myös kuoronjohtajan merkitystä.
”Hänellä on iso rooli siinä, kuinka kuorossa viihdytään. Hyvä johtaja luo turvallisen ja innostuneen ilmapiirin, kohtelee kaikkia tasapuolisesti eikä ota ketään silmätikuksi.”