Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo seisovat Tuomiokirkossa kastepuun edessä ja katsovat latvustoa, jonne ripustetaan kastettujen nimet.
Kuva: Tuija Hyttinen

Kuopion tuomiokirkko sai komean kastepuun

Ensimmäisenä adventtina pääsi kirkkokansa ihailemaan Tuomiokirkon uutta kastepuuta ja lasten alttaria.

Unelma, siitä sai Tuomiokirkon kastepuu aikanaan alkunsa. Nyt unelmasta on tullut totta ja puusta veistetty lopputulos komistaa kirkon seinää – ulottuupa sen oksisto kiertymään jopa kirkon kattoonkin.

”Saattaa olla että, kyseessä on Suomen suurin kastepuu”, tilaustyön suunnitelleet ja toteuttaneet taiteilija Jaana Partanen ja arkkitehti Heikki Lamusuo Partanen & Lamusuo Oy:stä kertovat.

Kastepuun lisäksi Tuomiokirkkoon tilattiin Partaselta ja Lamusuolta myös lasten alttari osaksi lasten nurkkausta.

”Sen suhteen toiveena oli, että tilasta tulisi mahdollisimman lapsiystävällinen.”

Kastepuun työstäminen oli pitkä prosessi

Partanen ja Lamusuo kertovat työstäneensä kastepuuta parin vuoden ajan, mikä heidän mukaansa on taideprojektiksi melko pitkä aika.           

”Prosessi on kuitenkin sisältänyt monia vaiheita, ja koska teimme tiivistä yhteistyötä seurakuntaneuvoston kanssa, meidän oli myös noudatettava sen rytmiä. Koronakin siinä omalta osaltaan vaikutti aikatauluihin.”

”Toisaalta kun miettii, että kastepuu tulee osaksi yli 200-vuotiasta rakennusta, joka toivon mukaan on pystyssä vielä vuosisatoja tästä eteenpäinkin, niin lyhyt aikahan se kaksi vuotta lopulta on.”

Kastepuuta työstettiin pari vuotta.

Tuomiokirkossa pidetyt työpajat ohjaustyöryhmän kanssa olivat Partasen ja Lamusuon mukaan suuressa roolissa alkuidean syntymisessä. 

”Ohjaustyöryhmällä oli unelmia ja tarpeita olemassa. Me nappasimme niistä kiinni ja työstimme aihetta eteenpäin omalla ammattitaidollamme. Tykkäämme ottaa mukaan prosessiin ihmisiä, joille työstettävä asia on tärkeä ja jotka tiloja lopulta käyttävät. Kastepuu onkin siis meidän kaikkien yhteinen luomus”, Partanen ja Lamusuo painottavat.

Sinä olet ihme

”Paikka ohjasi hyvin pitkälti lopullisen teoksen muotoutumista. Kastepuun kohdalla tuntui, että se ikään kuin kasvoi sille tarkoitettuun paikkaan. Juuri tämä puu ei voisi olla missään muualla kuin Tuomiokirkossa.”

Nimekseen teos on saanut osuvasti: Sinä olet ihme.

Teoksen veistäminen oli fyysinen ponnistus.

Kastepuu on materiaaliltaan koivua ja suunnittelijat ovat itse veistäneet sen viime kesän aikana Kurkimäen vanhan juna-aseman laiturilla tiiminsä kanssa.

”Fyysisesti se oli aika kova ponnistus, koska puu on niin iso. Myös teknisesti prosessi oli vaativa.”

Oman haasteensa suunnittelulle ja toteutukselle asettivat kirkkorakennuksen suojelutekniset asiat, jotka tuli ottaa huomioon.

Lasten nurkkaukseen tehty alttaripöytä on sekin koivua.

”Alttarissa hyödynsimme myös Tuomiokirkon vanhojen penkkien päätyjä. Sidoimme näin uuden alttaripöydän osaksi kirkkotilaa ja sen historiaa.”

Kastepuun runkoa ja lehvästöä veistetään ja työstetään.
Kuva: Partanen&Lamusuo

u003ch2u003eu003cstrongu003eSuuri kunnia tehdä teos kotikaupungin kirkkoonu003c/strongu003eu003c/h2u003ernPartanen ja Lamusuo ovat tehneet työtä yhdessä yli kaksikymmentä vuotta. He ovat suunnitelleet taideteoksia, tiloja, rakennuksia ja ympäristöjä eri puolille Suomea.rnrnKirkkotiloissa Partasen ja Lamusuon kädenjälki näkyy muun muassa Tikkurilan uudessa kirkossa, johon pariskunta on tehnyt neljä sisä- ja ulkotaideteosta.rnrn”Meille on ollut kunniatehtävä ja suuri ilo päästä nyt tekemään myös kotikaupungin kirkkoon kastepuu ja lasten alttari.”rnrn”Olemme palveluammatissa ja haluamme omalta osaltamme tehdä maailmasta paremman paikan. Toivottavasti nämä Tuomiokirkon teokset tuovat iloa ja kauneutta kuopiolaisille vielä pitkään.”