Kuopion seurakuntien rakenneselvitys on loppusuoralla
Rakennemuutoksella halutaan ylläpitää ja kehittää seurakuntien toimintaa niukkenevassa taloustilanteessa.
Vaikka rakennetta ollaan muuttamassa, lähikirkot palvelevat silti ihmisiä edelleen eivätkä tutut yhteisöt häviä mihinkään.
”Hyvä tästä tulee”, toteaa rakenneselvitystyöryhmän puheenjohtaja, Männistön kirkkoherra Aulikki Mäkinen.
Hänen mukaansa ryhmä on onnistunut käymään hyvässä hengessä läpi erilaisia vaihtoehtoja ja punninnut niiden edut ja haitat.
”Emme ole kaikesta samaa mieltä, mutta erilaiset näkemykset ovat saaneet kuulua. Olemme kuitenkin löytäneet yhteisen suunnan, jota kohti tässä vaiheessa mennään.”
Historia kulkee muutoksessa mukana
Mäkinen uskoo, että jos seurakuntarajoja piirrettäisiin nyt tyhjältä pöydältä, seurakunnat muodostuisivat varmasti osittain toisin kuin tällä hetkellä.
”Mutta historia kulkee mukana ja seurakuntarajojen muuttaminen etenkin seurakunnan sisällä on vaikeaa.”
”Itse pitäisin neljän keskustaseurakunnan liittämistä yhteen parhaana ratkaisuja. Se hyödyttäisi kaupungin asukkaita ja antaisi riittävästi resursseja työn kehittämiseen juuri keskusta-alueella. Yhden seurakunnan malli ei poistaisi nykyisen rakenteen ongelmia, vaan kasvattaisi hallintoa. Siksi en pidä sitä hyvänä ratkaisuna pitkien välimatkojen Kuopiossa. Maaseutualueen toimintaedellytykset on turvattava oikeudenmukaisella rahanjaolla”, Mäkinen pohdiskelee.
Kuopion seurakuntien valtuustoseminaari käsittelee rakenneselvitystyöryhmän tuloksia syyskuun lopussa.
”Sen jälkeen seurakuntaneuvostot voivat tehdä esityksen itseään koskevasta rakennemuutoksesta. Oletan, että vuoden loppuun mennessä tiedämme, millainen rakenne seurakuntayhtymässä on vuoden 2023 alusta.”
Muutos vaikuttaa työntekoon ja parhaimmillaan parantaa palvelua
Männistön seurakunnan kanttori Heikki Mononen toivoo rakenneuudistuksessa huolehdittavan työntekijöiden työnkuvista siten, että jokainen saisi toteuttaa omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan tehtävissä.
”Se olisi myös seurakuntalaisten etu.”
Kuopion seurakuntayhtymä on maantieteellisesti haasteellinen.
”Kyseessä on suuri asia, joka tulee vaikuttamaan omaan työnkuvaan vahvasti. Toivoisinkin laajempaa keskustelua asiasta yhtymätasolla ja nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta.”
Monosen mielestä Kuopion seurakuntayhtymä on maantieteellisesti haasteellinen.
”Alue on todella laaja. Uskon, että paras olisi kolmen seurakunnan malli, jossa Kallavesi ja Järvi-Kuopio jatkavat itsenäisenä ja kaupunkiseurakunnat menevät yhteen.”
”Parhaimmillaan uudistus voi johtaa työntekijöiden ammattitaidon parempaan ja tasapainoisempaan hyödyntämiseen. Se vaikuttaa positiivisesti niin työmotivaatioon kuin myös palveluiden laatuun.”
On syntynyt rakentavia ideoita
Järvi-Kuopion nuoriso-ohjaaja Atte Kääriäinen kertoo, että hänen työhönsä kuuluvat erityisesti perhekerhot, alakouluikäisten kerhot, nuorten kokoava toiminta sekä yhteistyö koulujen, lukion ja kaupungin nuorisopalveluiden kanssa.
Kääriäinen muistuttaa, että seurakuntarakenteen tulee palvella työn järkevää jakamista ja toteuttamista ihmisten parissa. Sen tulisi myös mukailla seurakuntalaisten elinpiirejä ja asiointiympäristöjä.
Kääriäinen on osallistunut rakenneselvityksen työntekijäkyselyyn, ja lisäksi asiaa on käsitelty työalakohtaisissa keskusteluissa.
”Mielestäni nuorisotyön osalta saatiin yhteisessä keskustelussa aikaan rakentavia uusia avauksia. Olisin kuitenkin kaivannut myös työskentelyä yhdessä luottamushenkilöiden kanssa.”
Rakenteen tulee palvella työn järkevää jakamista ja toteuttamista ihmisten parissa.
”Kannatan kolmen seurakunnan mallia. Kuopion keskustan alue ei tarvitse seurakuntarajoja. Käsittääkseni suurin osa ihmisistä liikkuu nykyisten keskustan alueen seurakuntien välillä varsin luontevasti.”
Euro konsultoi – kohtaamisista pidettävä huolta
Yrittäjä ja Järvi-Kuopion seurakunnan jäsen Anne Eskelinen pyörittää kukkakauppa- ja hautaustoimistoyritystä.
”Olen koko ajan yhteydessä hautauspuolen ihmisiin ja oman seurakunnan suntioihin. Heidän kanssaan yhteistyö on ollut erittäin hyvää. Yrittäjänä ymmärrän, että säästöjä tarvitaan. Samalla kuitenkin näen, että ydintoiminnasta, kuten jumalanpalveluksista lähikirkoissa, olisi pidettävä kiinni.”
Eskelisen mukaan toiminnan säästöjen sijaan tulisi säästää rakennuskustannuksista.
”Turhia tiloja ei ole varaa ylläpitää. Ihmisellä on sekä raha- että tunneaivot. Euro konsultoi, vaikka haluaisi tunteella elää. Minusta olisi tärkeää, että ihmisiä kohdattaisiin erityisesti silloin, kun heillä on surua ja huolia.”
Toiminnan säästöjen sijaan tulisi säästää rakennuskustannuksista.
Eskelinen toivoo, että seurakuntarakenne palvelisi järvikuopiolaisiakin tasavertaisesti.
”Neljän seurakunnan malli tuntuu parhaalta. Silloin seurakunnat ovat kooltaan tasavertaisia. Kolmen mallissa Tuomiokirkkoseurakunnasta kasvaa liian iso.”
Uudistusmieltä tarvitaan
Petra Kärkkäinen on juuri valmistumassa sosionomi-diakoniksi.
”Olen aloittanut seurakuntatoiminnan Alavan seurakunnasta kerholaisena ja kasvanut aikuiseksi Kallaveden seurakunnan alueella. Nyt palaan takaisin juurilleni ja aloitan työt Alavassa diakonin sijaisuudessa.”
Uudistus jakaa varmasti mielipiteitä. Sopeutumiskykyä ja uudistusmieltä tarvitaan.
Petra Kärkkäinen
Kärkkäinen arvelee, että liian isolla seurakunta-alueella ja -rakenteella resurssit heikkenisivät.
”Ehkä kolmen seurakunnan mallissa keskustasta tulisi liian iso ja hankalasti johdettava. Se voisi johtaa siihen, etteivät seurakuntalaiset koe enää alueseurakuntaa omakseen ja kynnys lähteä toimintaan kasvaisi. Myös Kallaveden ja Järvi-Kuopion edustus päättävissä elimissä jäisi liian pieneksi, mikä olisi heidän kannaltaan huono tilanne.”
Diakonina Kärkkäinen ajattelee, että pienemmillä seurakuntarakenteilla ja -alueilla saataisiin paremmin pidettyä kontakti vähäosaisiin.
”Uudistus jakaa varmasti mielipiteitä. Olipa päätös mikä tahansa, tulee se aiheuttamaan purinaa. Sopeutumiskykyä ja uudistusmieltä tarvitaan.”