Mirja Niemi
Kuopion seurakuntayhtymän vs. hallintojohtaja Mirja Niemi. Kuva: Kaija Vuorio

Kuopion seurakuntayhtymän vs. hallintojohtaja Mirja Niemi on katsellut kirkon hallintoa monista eri näkökulmista

Niemen mukaan seurakunnissa rakenne ei ole ratkaiseva. Tärkeintä on se, halutaanko nähdä seurakunnat yhteisönä ja yhtenä kokonaisuutena ja halutaanko tehdä yhteistyötä.

Sillä välin kun Riitta Hautaniemi on kirkkohallituksen alaisen Kipan, Kirkon palvelukeskuksen kehittämistehtävissä, Kuopion seurakuntayhtymän vs. hallintojohtajana toimii Mirja Niemi huhtikuun loppuun saakka.

Mirja Niemi on asianajajataustainen juristi, jolla on pitkä työkokemus julkiselta sektorilta.

”Olin viroissa Tampereen seurakuntayhtymässä henkilöstöpäällikkönä, oikeusministeriössä, Jyväskylän seurakunnassa hallintojohtajana, keskisuomalaisen kaupungin talousjohtajana sekä siinä sivussa seurakuntien luottamushenkilönä, kunnes tein hypyn ja lähdin vapaaehtoistöihin Boliviaan Suomen Lähetysseuran kautta.”

Tarjous hallintojohtajan sijaisuudesta Kuopiossa tuli sopivaan saumaan.

Mirja Niemellä oli takataskussa lepäämässä hallinnon ja juridisten palvelujen konsulttifirma, jota hän oli Bolivian jälkeen käynnistelemässä, kunnes tuli korona ja kaikki hiljeni. Tarjous hallintojohtajan sijaisuudesta Kuopiossa tuli siten sopivaan saumaan.

Mirja Niemi on syntynyt Ikaalisissa ja asuu nykyisin Keski-Suomessa. Savo tuli tutuksi jo työuran alussa Iisalmen raastuvanoikeudesta ja maistraatista.

”Kirkossa tapaa monenlaisia mielenkiintoisia ihmisiä. Seurakuntien ihmiset eivät ole ollenkaan niin standardeja kuin esimerkiksi liike-elämässä.”

Mirja Niemi on katsellut kirkon hallintoa eri näkökulmista ja nähnyt erilaisia seurakuntarakenteita. Kuopiota suuremmassa Jyväskylässä on vain yksi seurakunta. Se oli Niemen mielestä selkeä ja toimiva malli, jonka yksinkertainen rakenne helpotti taloudellista päätöksentekoa.

”Meillähän tuomiokapituli asetti hyvin suuren painon yksittäisten seurakuntien tahdonilmaisulle. Rakenne ei kuitenkaan ole ratkaiseva, vaan se, halutaanko nähdä seurakunnat yhteisönä ja yhtenä kokonaisuutena ja halutaanko tehdä yhteistyötä.”