Ulkona leikkiviä lapsia
Seurakunnan kesäleiri Hirvijärvellä. Kuva: Tuija Hyttinen

Kuopion seurakuntayhtymän talousarvioesitys lupaa jatkuvuutta

Vuoden 2022 talousarvio on jo käsitelty yhteisessä kirkkoneuvostossa, ja se on paraikaa lausunnoilla seurakuntaneuvostoissa. Verotuloja ja valtionrahoitusosuutta arvioidaan kertyvän lähes 23 miljoonaa euroa.

Talousarvioesitys on rakennettu kuten ennenkin kuuden seurakunnan varaan. 

Kaikki hallinnonalat saavat menokehykseensä 2,1 prosentin korotuksen, joka kattaa normaalit työ- ja virkaehtosopimusten korotukset. Seurakuntayhtymän menoista palkat sivukuluineen ovat noin 60 prosenttia eli yhtymä on suuri työnantaja. Vuoden 2022 aikana on täytettävä neljä kirkkoherranvirkaa. 

Iso osa varoista budjetoitu lapsi- ja nuorisotyöhön sekä diakoniaan 

Kirkollisveroa ei ole korotettu vuoden 2011 jälkeen ja nytkin esitys on pitää se 1,5 prosentissa.  

Seurakunnat ovat huomioineet toimintasuunnitelmissaan kokonaiskirkon Ovet auki -strategian, jota toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa talousarviotasolla. 

”Ihmisiä pyritään tavoittamaan heidän arjessaan. Kutsutaan eri elämäntilanteissa olevia mukaan,” sanoo vs. hallintojohtaja Mirja Niemi. 

Työalojen tiukka lokerointi on jo mennyttä aikaa

Kirkollisveron maksaja saa toimitusten ja jumalanpalveluselämän lisäksi monimuotoista ja avointa toimintaa. Seurakuntatyössä merkittävä osa varoista on budjetoitu nuoriso- ja lapsityöhön, mutta myös diakoniatyön osuus on suuri.

”Seurakuntatyössä työalojen tiukka lokerointi on jo mennyttä aikaa. Kirkko on pikemminkin kokoontumispaikka, jonne tullaan erilaisista elämäntilanteista.  Kirkon työ ylittää raja-aitoja.” 

Resursseja myös ensi vuoden kirkollisvaaleihin  

Vuoden 2022 budjetti ei tuo edellisvuosiin verrattuna työaloittaisia painotusten muutoksia.  

Investointeihin on vuosille 2022–2024 varattu 21,5 miljoonaa euroa. Postitalon kunnostus korvaamaan jo myytyä keskusseurakuntataloa on suurin yksittäinen investointi, 6,4 miljoonaa euroa.  

Ensi vuonna pidettäviin kirkollisvaaleihin käytetään myös resursseja, jotta vaaleista tulisi mielenkiintoiset ja äänestäminen olisi kaikille helppoa.  

”Ehdokkaaksi kannattaa asettautua, jotta pääsee päättämään noin 20 miljoonan käytöstä”, kannustaa Mirja Niemi.”